Laajalahden kirjasto on avannut ovensa
pitkähkön remonttisulkemisen jälkeen 2007.
Samalla avattiin uusitun alakerran Olohuone, jossa
paikalliset toimijat saavat järjestää maksutta sellaisia
tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy. Myös tilan vuokraaminen
yksityistilaisuuksiin on mahdollista.
Laajalahden kirjaston omille sivuille
Lisätietoa
talosta ja uudesta toimintamallista:
Talon historiaa.
Laajalahden kirjasto oli aikoinaan Espoon pääkirjasto!
Paikalliset sotainvalidit ostivat sodan jälkeen Helsingin
kaupungilta 3000m2:n suuruisen tontin, Veljeskulman. Tontti
oli yleisen rakennuksen paikka, jonka tuli palvella
sivistys- , liikunta- ja urheilukasvatusta. Ensimmäisen
rakennusvaiheen harjakaisia vietettiin 1959, jolloin
paikalla olivat Sotainvalidien Veljesliiton korkein johto
sekä Espoon maalaiskunnan ja valtion urheilutoimen
edustajat. Toisen vaiheen tarkoituksena oli rakentaa ne
kulttuuri- ja liikuntatilat, mitkä kauppakirjan mukaan piti
tehdä. Sisäministeriö kuitenkin hylkäsi
poikkeuslupa-anomuksen eikä tiloja voitu rakentaa
suunnitellussa laajuudessa. Varojen vähäisyyden vuoksi
toisen rakennusvaiheen töistä huomattava osa toteutettiin
talkoilla. Melkoinen ponnistus sotainvalideilta! Espoo
lunasti talon itselleen 1974.
Laajalahden sivukirjasto aloitti toimintansa kansakoululla
1953, tyypillisenä opettajan sivutyönään hoitamana
"lainastona". Kirjoja oli vähän ja lainamäärä rajoitettu.
Espoon maalaiskunta muuttui kauppalaksi 1963, jolloin
kirjasto muutti Veljeskulman taloon ja Urpo Lehtonen
valittiin uuteen kirjastonjohtajan virkaan. Tämä Espoon
pääkirjasto oli auki muutamia tunteja viikossa, kirjoja oli
vuoden lopussa 3680 kpl ja lainaajia 370. Kirjastoauto
aloitti toimintansa v. 1965 alusta. Vuonna 1980 yläkerran
kirjastotilasta tehtiin yhtenäinen ja se maalattiin.
Aukioloaikaa oli tällöin jo 24 tuntia viikossa.
Kirjastotalon alakerrassa nuorisotoimi on yhteistyössä
Laajalahti ry:n vapaaehtoisten toimijoiden kanssa
pyörittänyt nuorisoiltoja ja nuorisobändit ovat
harjoitelleet niinä iltoina, jolloin kirjasto on ollut
kiinni.
Uusi toimintamalli
Konsultin tekemän kirjastoverkkoselvityksen yhteydessä
käytiin v. 2005 kovaa julkista keskustelua onko kaupungilla
varaa ylläpitää entistä kirjastoverkkoaan ja lisäksi
rakentaa aluekirjastot jokaiselle suuralueelle.
Kaupunginhallitus kehotti kesäkuussa 2005 kehittämään
lähikirjastojen toimintaa kansalaisten olohuoneina sekä
lisäämään kouluyhteistyötä. Kulttuurilautakunta nimesi
yhdeksi pilottikirjastoksi Laajalahden kirjaston. Hankkeen
tehtävänä on tehostaa kirjaston tilojen käyttöä ja lisätä
sivistystoimen yksiköiden yhteistyötä, edistää kuntalaisten
yhteisöllisyyttä ja osallisuutta asuinalueellaan.
Toimeen on nyt tartuttu ja Tatit (= Tapiolan alueen vapaan
sivistystyön yhteistyöryhmä) on hahmotellut alakerran
Olohuoneen toimintamallia, jossa perustana on
laajalahtelaisten toimijoiden oma aktiivisuus ja paikalliset
kerhot. Periaatteena on, että tilat (Pesä, Kolo ja Kämppä)
luovutetaan maksuttomasti sellaisin paikallisiin
tapahtumiin, joihin on vapaa pääsy. Tällaisen paikallisen
toiminnan vetämiseen ovat tähän asti ilmoittautuneet mm
Laajalahti ry, Laajalahden koulun vanhempainyhdistys
(keskusteluillat kasvatuksesta), Mannerheimin
Lastensuojeluliitto (perhekahvila), Bredviks familjer
(kerhoillat), Montessori-vauvaklubi, shakkikerho,
International Childrens playgroup. Kolme bändiä on varannut
ajan. Kaupungin toimijoista ainakin työväenopisto ja
kulttuuritoimi ovat luvanneet järjestää toimintaa. Kirjaston
suunnitelmissa on nettikerho senioreille. Laajalahtelaiset
voivat myös varata maksullisesti tilan yksityisiin
juhliinsa. Kirjasto luonnollisesti järjestää satutunteja
sekä opetusta ja kirjaesittelyjä koululuokille.
Kirjaston kirjakokoelmista on tehty paljon poistoja, kirjat
on pesty ja uutta aineistoa on hankittu, osa kokoelmista on
vaihtuvaa. Tavoitekokoelma on 15 000 nidettä. Entinen
henkilökunnan sosiaalitila on avattu osaksi yleisötilaa.
Kirjaston aukioloajat ovat entiset: ma, to 14-20, ti, ke, pe
11-16. La sulj.
Remontti
Talon peruskorjausta suunniteltiin vuosikymmeniä, mutta
uuden toimintamallin yhteydessä remontti vihdoin
toteutettiin. Talon korjausasteeksi arvioitiin 80%, joten
peruskorjausrahat eivät riittäneet kaikkeen. Talosta
uusittiin viemäröinti, ilmastointi, sähkö- ja
atk-kaapelointi, valaistus osittain, lattiat ja alakatot
osittain, WC-tilat, inva-sisäänkäynti ja seinien maalaus.
Rakennustyö oli yllätyksellistä: rakennuspiirustuksia ei
ollut tai ne eivät pitäneet paikkansa, sisäkattoja ja seiniä
sortui, viemäröintiä varten piti tehdä kaivanto lattiaan,
vanhoja johtoja repiä pois jne. Ikkunat korjattaneen ensi
vuoden alussa. Toivomme, että voimme korjata myös vesikaton
ja julkisivun myöhemmin.