Yleiskaavaluonnos - Laajalahti ry:n mielipide

Laajalahti ry                                                                                   1.9.2024

ESPOON YLEISKAAVA 2060 - aluenumero 800100.  

LAAJALAHTI RY:N MIELIPIDE              

Yhteenveto:

1.     Yleiskaavasta on tehtävä sitovampi

2.     Laajalahden lähimetsä- ja puistoalueet tulee merkitä viheralueiksi 

3.     Espoon kulttuuriympäristöselvitykset tulee huomioida yleiskaavassa 

4.     Espoon terveydensuojeluviranomaisen tulee osallistua aktiivisesti yleiskaavasuunnitteluun

 

Perustelumme:

 YLEISKAAVA 

Yleiskaavan tulee olla oikeusvaikutteisempi. Luonnoksessa on jätetty aivan liian paljon kohteita asemakaavoituksen varaan.  Se jättää Espoon asukkaat hyvin epävarmaan tilaan vuosikausiksi/vuosikymmeniksi ja hankaloittaa heidän elämäänsä ja tulevaisuuden suunnitelmiaan vaikuttaen myös esim. asuntokauppaan.   

Yleiskaavassa on tarkoitus ohjata uusi rakentaminen ensisijaisesti nykyisten ja tulevien raiteiden varrelle kuitenkin historiaa ja kerroksellisuutta vaalien.  

Pikaraitiotielinjausta ei ole vedetty kulkemaan Laajalahden kautta sen takia, että se tulisi olemaan täällä vilkas käyttäjämäärältään. Linjaus jouduttiin toteuttamaan vain sen takia, koska muuta mahdollista vaihtoehtoa ei Leppävaara-Otaniemi -välillä ollut ja siihenkin tarvittiin ELY-keskuksen poikkeuslupa.

Laajalahti on suurelta osin historiallista perinnemaisemaa, jota ei tule tuhota massiivisen rakentamisen takia. Juuri sen takia aikaisempi Raide-Jokeri -linjaus välillä Leppävaara-Tapiola olikin suunniteltu kulkevaksi pääosin tunnelissa Pohjois-Laajalahden läpi. Tämä suunnitelma on edelleen näkyvissä voimassa olevassa yleiskaavassa.

Kaikessa rakentamisessa kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä luonnon ja kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen ja rakentaa ensisijaisesti purettaville tai jo rakennetuille alueille (esim. parkkikenttien muuttaminen rakentamisen käyttöön). Myös viljelykäytöstä poistetut pellot tulisi kaavoittaa asuntojen ja palveluiden rakentamiseen. 

 

VIHERALUEET  

Kaavasuunnitelmassa on varattu Laajalahden nykyisiä virkistysaslueita ja metsiä rakentamiseen. Tätä emme Laajalahden asukkaina voi hyväksyä. Laajalahti sijaitsee kahden vilkkaasti liikennöidyn väylän, Turun moottoritien ja Kehä I:n kainalossa. Saaste- ja meluhaitat ovat täällä merkittäviä ja vaarantavat asukkaiden terveyttä jo nykytilanteessakin. Metsät puhdistavat ilmaa ja vaimentavat liikenteen melua. 

Laajalahden lähiluonnon tuhoaminen on vastoin valtuuston hyväksymää Espoo-tarinaa, jonka mukaan Espoon kaupunkikehitys on luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa, sitä elvyttävää ja lisäävää.  

Se on räikeässä ristiriidassa myös Valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030” kanssa. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöt yleistyvät. Metsillä on tärkeä rooli myös tulvasuojelun kannalta:

Espoon hulevesityöryhmä, joka koostuu eri toimialojen edustajista, on laatinut esityksen päättäjille hulevesien hallinnan merkityksestä ja haasteista Espoossa.

 Ongelmat ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen tuomien haittojen ja tiivistyvän kaupungin vuoksi. Mitä voimakkaammin alueelle on rakennettu vettäläpäisemättömiä pintoja, sitä enemmän ja nopeammin hulevesiä muodostuu ja ongelmia syntyy. 

Kurkijoenpuisto ja Jääskenkallio tulee yleiskaavassa merkitä viheralueiksi. Ne ovat lähimetsiä, jotka ovat tärkeitä sekä ihmisille että myös eläimille. 

KURKIJOENPUISTO

Kurkijoenpuistosta tehtiin luontoselvitys Raide-Jokerin suunnittelun yhteydessä. Sen mukaan liito-oravalle parhaiten soveltuva metsä kattaa kolmanneksen Kurkijoenpuiston metsäalueesta. Lisäksi alueelta löytyi silmällä pidettävän lajin (sirittäjä) reviirejä.  Puiston eteläosassa on Laajalahti ry:n perustama ja ylläpitämä rhodopuisto (ns. Meidän puisto), jonka kaupunginhallitus on jo linjannut säilytettäväksi.

Raide-Jokerin linjauksen Kurkijoenpuiston läpi mahdollisti Uudenmaan ELY-keskuksen poikkeamispäätös:  

”Raidelinjausta ja varikkoaluetta lukuun ottamatta alue säilyy lähivirkistysalueena 

(VL1). Lähivirkistysalue on suurimmaksi osaksi osoitettu osa-aluemerkinnällä s-1.

Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja

liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa

toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä.

Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava

ympäristöviranomaisen kanssa. Merkinnällä turvataan liito-oravien elinympäristö. Alueella sijaitsee myös liito-oravan säilytettävä pesäpuu..

Poikkeamispäätöksen mukaan alueelle tulee laittaa pönttöjä.

Lisäksi alueelle laitetaan eko-1 merkintä, jonka määräys turvaa liito-oravien

yhteystarpeen elinalueiden välillä. Alueilla on säilytettävä nykyinen puustoinen

latvusyhteys.”

Liito-orava on uhanalainen, tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty.

Espoon kaupunki on ELY-keskuksen päätöksen mukaan siis ollut ja on edelleen velvoitettu huolehtimaan liito-orava-alueesta (mm. rakentamalla sinne pönttöjä liito-oravia varten). Alueen liito-oravakannan pitäisi olla vahvistunut entisestään, jos kaupunki on noudattanut poikkeamispäätöksen määräyksiä. 

Espoon, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkien laatimassa oppaassa LIITO-ORAVAN HUOMOIMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA – HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS, opastetaan, miten liito-oravat tulisi huomioida yleiskaavassa Siinä todetaan mm.:

” Yleiskaavoihin ei välttämällä tarvitse kaavamerkinnöillä osoittaa liito-oravan elinympäristöjä, vaan lajin suojelu voidaan huomioida osoittamalla rakentamiselta säästettävät metsäiset alueet esimerkiksi viher- ja virkistysalueina.”

JÄÄSKENKALLIO

Jääskenkallio sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa helposti jalkaisin saavutettavan retkikohteen Laajalahden ala-asteen oppilaille, päiväkotien ryhmille sekä lähialueen asukkaille. Sillä on myös tärkeä tehtävä Turunväylän ja Kehä I:n melu- ja ilmansaasteiden vähentäjänä. Metsä on tärkeä myös sen monipuoliselle eläinlajistolle mukaan lukien liito-oravat ja toimii niille väylänä muihin lähialueen metsiin. Tärkeä on lisäksi huomioida, että Jääskenkallion yli kulkee myös I:sen maailmansodan tykkitie, joka on mukana Espoon kulttuuriympäristöjen selvityksessä kohdassa ”Historialliset tiet”. 

PYHÄNRISTINPUISTO  

Pyhänristinpuisto on tärkeä lähivirkistysalue paitsi lähiasukkaille myös siellä sijaitsevan vanhainkodin hoidokeille sekä lähistön päiväkotien lapsille. Pyhäristinpuisto on lisäksi tärkeä ekologinen yhteys, ja se tulee uudessa yleiskaavassa merkitä viheralueeksi.

Viheryhteydet 

Maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys heikkenee merkittävästi, kun sen päälle rakennetaan mailapelihalli Turvesuonristin kaava-alueelle. Espoon ekologisen verkoston nykytila -selvityksessä Turvesuonristin alue on tunnistettu ekologisen yhteyden katkoskohdaksi. Yleiskaavaluonnoksessa viheryhteys on merkitty kulkemaan pitkin Ilmeentietä. Valittua reittiä ei voida pitää riittävänä maakunnallisesti tärkeäksi viheryhteydeksi.  

Ilmeentie on vilkasliikenteinen asfalttitie, jossa on myös paljon bussiliikennettä. Luonnoskarttaa suurentaessa voi myös havaita, että väylä lisäksi kulkee Koivistontien ensimmäisten talojen päältä.

ESPOON KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN SELVITYKSET 

Kulttuuriympäristöt on huomioitava jo yleiskaavassa. 

Niillä on tärkeä ja oleellinen merkitys.  Se, että ne ja niiden merkitys jätettäisiin roikkumaan ja odottamaan asemakaavoja, olisi hankala tilanne Espoon asukkaille.  

Laajalahteen on kaavaluonnokseen merkitty C3-alue, joka merkittäviltä osin sisältyisi Laajalahden perinnehistorialliseen maisemaan.  C3-alue tuleekin pääosin merkitä yleiskaavaan AP-alueeksi. C3-alue tulisi rajata tiukemmin nykyisen keskustan alueelle kuitenkin huomioiden, että alue sisältyy perinnemaisemaan ja, että siellä sijaitsee myös Museoviraston suojeltavaksi esittämä Veljeskulma-niminen rakennus (osoitteessa Kurkijoentie 24, Kirvuntie 31, Veteraanipolku1).  Museoviraston lausunnossa on selvitys myös Laajalahden perinnemaisemaista, johon voi tutustua esim. Laajalahti ry:n nettisivuilla https://www.laajalahtiry.fi/uutiset.html?a100=154833

 

Raide-Jokerin suunnitteluvaiheessa laajalahtelaisten annettiin ymmärtää, että pikaratiotien linjaus vaikuttaisi perinnemaisemaan korkeintaan Kurkijoentien alkupäässä.  

Yleiskaavaluonnoksen liitteessä 17 (Pikaraitiotie Matinkylä-Leppävaara) todetaan: ”Alueella on huomioitava kulttuurihistoriaan liittyvät arvot ja täydennysrakentamisen epävarmuudet.”  Tämä on huomioitava myös Laajalahdessa yleiskaavaa valmisteltaessa. 

Laajalahden keskustassa on jo valmiina riittävästi liiketilaa.  Kirvuntie 31:n liikerakennuksesta on vain 1/3.s osa käytössä. Kirvuntie 22:ssa sijaitseva liikekeskus on täysin vajaatoiminnassa.

 

YMPÄRISTÖTERVEYSVAARAT LAAJALALAHDESSA - LIIKENTEEN MELU JA PÄÄSTÖT

Laajalahti sijaitsee Suomen vilkkaimpien liikennöityjen valtaväylien – Kehä I:n ja Turunväylän kainalossa ja sen asukkaat altistuvat näiden teiden sekä melulle että pienhiukkaspäästöille.

Laajalahden kohdalla Turunväylällä meluesteet eivät auta vakavaan meluongelmaan. Väylävirasto on ilmoittanut sen johtuvan maasto-olosuhteista ja että ainut keino tilanteen parantamiseksi olisi tunneloida Turunväylä Laajalahden kohdalla. Väylävirasto on kuitenkin  ilmoittanut, että sillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa niin mittavaa hanketta. 

Myöskään sähköautojen lisääntyvä määrä ei tule helpottamaan melutilannetta tulevaisuudessakaan.  Sähköautojen tuoma etu meluhaittojen vähentämisessä rajoittuu vain sellaisille katu- ja tieosuuksille, joissa liikenteen nopeus on alle 50 km/h (Lähde Traficom).  

Liikenteen aiheuttamat melu- ja saastehaitat on huomioitava maankäytön suunnittelussa jo yleiskaavassa. Missään tapauksessa Laajalahdessa jo olemassa olevaa vakavaa tilannetta ei tule pahentaa viheralueita vähentämällä.

(Kuva: Espoon ja Kauniaisten meluselvitys 2022)

Laajalahdessa ylitetään meluohjearvot merkittävästi jo nyt. Yleiskaavasuunnitelmien mukaiset ratkaisut tulisivat pahentamaan tilanteen kestämättömäksi.  Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ulkona on asumisalueilla sekä virkistysalueilla taajamissa päivisin 55 dB ja öisin 50 dB.

Melulla on todettu olevan suoria terveysvaikutuksia, jotka voivat ilmetä muun muassa sydänsairauksina ja unihäiriöinä. Lisäksi melu vähentää elinympäristön viihtyisyyttä, aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Lapsilla pitkäaikainen altistuminen melulle voi johtaa häiriöihin muun muassa kielellisessä kehityksessä, oppimisessa sekä muistissa. 

Melu on toiseksi suurin terveyshaittoja aiheuttava ympäristötekijä ja valtaosa ympäristömelusta on peräisin tieliikenteestä.

Suurin ympäristöterveellisyyden vaaratekijä on pienhiukkaset.  Valtaväylien läheisyydessä niiden esiintyminen on merkittävintä.  Esim. sydänkuolleisuus on suurempi vilkasliikenteisen kadun varrella kuin kaukana pääteistä asuvilla. Pienhiukkasten on osoitettu aiheuttavan mm. sydämen autonomisen säätelyn muutoksia ja sydänlihaksen hapenpuutetta eläimillä ja ihmisillä (Duodecim 2004;120:1645). 

Pienhiukkasongelmaankaan ei sähköautojen yleistyminen tule vaikuttamaan ainakaan positiivisesti. Nykyään tiedetään, että autojen renkaista irtoavat hiukkaspäästöt ja mikromuovit ovat huomattavasti pakokaasuja suurempi hiukkaslähde. Sähköautot ovat polttomoottoriautoja painavampia ja tämä lisää renkaiden hiukkaspäästöjä entisestään.  Riippumattoman tutkimuslaitoksen Emissions Analytics’in mukaan renkaiden kulumisesta aiheutuvat hiukkaspäästöt voivat tietyissä olosuhteissa olla jopa 1000 kertaa pahempia verrattuna autojen pakokaasuihin.

Metsät suodattavat ilmansaasteita ja siksi ne ovat erityisen tärkeitä valtaväylien risteyksessä sijaitsevalle Laajalahdelle – sen asukkaille ja eläimille.

TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN VELVOLLISUUS OSALLISTUA

Kuntaliitto on laatinut oppaan ”Ympäristöterveys ja yhdyskunnat” maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon viranomaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Oppaan keskeinen asia on alueidenkäyttö ja ympäristöterveyden huomioiminen päätöksenteossa. Hankkeisiin ja suunnitelmiin vaikuttaminen onnistuu parhaiten, kun terveydensuojeluviranomainen osallistuu neuvotteluihin varhaisessa vaiheessa tuomalla esille terveydensuojelun näkökulmia ja havaintoja myös ennen varsinaisia lausuntokierroksia.

Aluehallintovirasto teki loppuvuodesta 2016 arviointi- ja ohjauskäynnin Espoon seudun ympäristöterveyteen.  Käynnin seurauksena AVI on esittänyt Espoon terveydensuojeluviranomaisen kaavoitushankkeisiin osallistumisen kehittämisen tarvetta, todeten 28.2.2017 päivätyssä loppuraportissaan: ”Terveydensuojeluvalvonnassa on tarpeen edelleen kehittää valvonnan toimintatapoja valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kaavoitusprosesseihin osallistuminen jo kaavoituksen alkuvaiheesta lähtien on yleisesti koettu vaikuttavammaksi tavaksi turvata terveellisen elinympäristön huomioimista kaavoituksessa, koska lausuntovaiheessa kaavan suunnittelu on jo pitkällä.

Pyydämmekin Teitä arvioimaan uudelleen esittämäänne Espoon yleiskaavaluonnosta 2060 ja ottamaan Laajalahtea koskevissa suunnitelmassanne huomioon edellä esittämämme näkökulmamme, joilla on vaikutusta asukkaiden elinoloihin ja terveyteen, ilmastoon, luontoon, liikenteeseen sekä Espoon kaupunkikuvaan.

Muilta osin viittaamme Suur-Tapiolan alueen kaupunginosayhdistysten yhteiseen kannanottoomme yleiskaava 2060:n luonnoksesta.