Veljeskulman suojeluesitys
15.06.2017
Uudenmaan Ely-keskus
ASIA Rakennuksen suojeluesitys
KOHDE Veljeskulma -niminen rakennus Espoon Laajalahdessa
osoitteessa Kurkijoentie 24, Kirvuntie 31 ja Veteraanipolku 1.
Vuonna 1950 perustettu Laajalahti ry, jonka sääntöjensä mukaiseen
toimintaan kuuluu myös paikallisen historian tallentaminen, esittää
Veljeskulma-nimistä rakennusta suojeltavaksi ja perustelee sitä
seuraavasti:
Veljeskulma on kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokas
rakennus sekä paikallisesti että Espoon ja myös koko Suomen
historian näkökulmasta. Yhdessä rakennuksen edessä seisovan Espoon
vanhimman julkisen patsaan eli Raivaaja-patsaan kanssa se on keskeisin osa koko Laajalahden kylän omaleimaista identiteettiä ja muodostaa näkymän, josta koko kaupunginosa tunnetaan. Veljeskulma on Laajalahden keskustassa ainoa jäljelle jäänyt perinnehistoriallinen rakennus, johon kiteytyy se sodanjälkeinen raivaus- ja talkoohenki,
jonka avulla Laajalahden kylä aikoinaan asutettiin.
Laajalahden kaupunginosan asuttamisen ainutlaatuinen historia
"Se Laajalahti, mikä sodan jälkeen rakennettiin, syntyi siirtoväen,
rintamamiesten ja veteraanien voimin. Suurin ponnistuksin, mutta
vahvasti tulevaisuuteen uskoen nuo sodan kokeneet miehet sen
rakensivat, niin kuin joku heistä sanoi "selkänahasta se on
revitty". Tämän päivän nuorten on vaikea kuvitella niitä oloja,
missä sodan aikana ja sen jälkeen elettiin ja mistä kaikesta oli
selvittävä ja mistä selvittiin!" (Erkki Honkanen Laajalahti ry:n
50-vuotisjulkaisussa Meidän Laajalahti).
Laajalahden asuntoalue syntyi, kun Helsingin kaupunki 1940-luvulla
keskitti maanhankintalain edellyttämän maanluovutusvelvollisuutensa
hankkimilleen maille Espoossa. Tontit luovutettiin siirtoväelle,
sotainvalideille ja rintamamiehille. Laajalahden tulevat kadut
nimettiin kaavassa Karjalan kannaksen paikkakuntien mukaan.
Sodan kokeneet uudisraivaajat alkoivat rakentaa asuinaluetta korpeen,
jossa ei aluksi ollut edes muuta tietä kuin Leppävaaraan johtava
vanha tykkitie. Sitkeät asukkaat saivat omien kotiensa rakentamisen
ohella vähitellen myös alueen sekä sosiaalisen että teknisen
infrastruktuurin toimimaan suurin ponnistuksin ja uhrauksin. Monet
asiat hoidettiin hyvin pitkälti talkoovoimin. Jopa alueen kadut
pidettiin lapioilla miesvoimin käyttökunnossa, kun tiehoitokunnan
varat eivät riittäneet aurauskalustoon.
Veljeskulma
Myös Veljeskulman rakennus syntyi suurelta osin talkootyönä, kun
kylän toimivuuden kannalta tarvittiin liike- ja kokoontumistiloja.
Tätä tarkoitusta varten paikalliset sotainvalidit ostivat
1950-luvun puolivälissä Helsingin kaupungilta tontin Laajalahden
keskustasta.
Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1959 ja se käsitti neljä
liikehuonetta lisätiloineen. Syyskuun alussa vuonna 1963 vietettiin
toisen vaiheen harjannostajaisia. Suunnitteilla oli vielä kolmaskin
vaihe, mutta sisäasiainministeriön hylättyä poikkeuslupa-anomuksen
Veljeskulma myytiin Espoon kaupungille 25.3.1975.
Veljeskulma oli pitkään sotainvalidien kokoontumispaikka. Se
yhdisti ja lujitti entisestäänkin hyvää veljeshenkeä. Veljeskulma
palvelee samaa tarkoitusta vielä tänäkin päivänä ollen kylän keskeinen
yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä ylläpitävä rakennus
kirjastoineen ja olohuonemaisine kokoontumistiloineen.
Erityistä historiallista arvoa Veljeskulman rakennukselle tuo myös
se, että siinä toimi Espoon pääkirjasto aina siihen asti, kunnes
Leppävaaran kirjasto valmistui vuonna 1972.
Veljeskulman edessä seisova Raivaaja-patsas on Espoon ensimmäinen
julkinen patsas ja on kunnianosoitus niille raivaajille, jotka
sotarintamilta palattuaan raivasivat kokonaisen asuinalueen
Laajalahden kylään.
Espoon kaupunki ja Veljeskulma
Rakennuksen omistaa siis nykyään Espoon kaupunki. Tällä hetkellä
kaupungilla on käynnissä hanke, jossa kaavaillaan tämän
historiallisen rakennuksen purkamista ja tontin asemakaavan
muuttamista asuinkerrostaloalueeksi.
Samassa asemakaavan muutoshankkeessa (Laajalahti pohjoinen, alue
120325) Espoon kaupunki tutkii 1950-luvulla rakennettujen rakennusten
(koulun ja koulun asuntolan) suojelemista. Veljeskulman osalta
kaupunki ei ole suojelutoimenpiteitä kuitenkaan tutkinut, vaikka
Veljeskulma on huomattavasti näkyvämmällä paikalla ja vaikka sen
historialliset taustat ovat valtakunnallisestikin ainutlaatuisia
Veljeskulman purkamista on perusteltu mm. sen huonolla kunnolla.
Kurkijoentien puoleinen rakennus, jossa on kirjasto ja
kokoontumistilat peruskorjattiin täysin vuonna 2007 ja se on
hyväkuntoinen. Kirvuntien puoleinen osuus rakennuksesta on
peruskorjaamatta. Yksi purkamisen perusteluista on ollut myös se,
että rakennus on vajaakäytössä. Vajaakäyttö puolestaan johtuu
siitä, että Espoon kaupunki ei ole halunnut saneerata Kirvuntien
puolella olevia tiloja, vaikka halukkaita tilojen käyttäjiä ja
vuokraajia on ilmennyt runsaasti.
Veljeskulman purkaminen merkitsisi Laajalahden erityisen
kulttuuriperinnön hävittämistä ja pyyhkisi olemattomiin alueen
keskeisimmän kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman rakennuksen.
Suomi 100 vuotta -juhlavuonna muistetaan kiitollisuudella
niitä ihmisiä, jotka sitkeydellään rakensivat tämän maan.
Laajalahti ry haluaa Veljeskulman suojelun hakemisella jättää myös jälkipolville näkyvän muiston tästä arvokkaasta työstä.
Lisätietoja rakennuksesta löytyy oheisesta Veljeskulman
rakennushistoriallisesta selvityksestä.
Espoon Laajalahdessa 15.6. 2017
LAAJALAHTI RY
Sari Ojanen Raili Lindberg
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
LIITTEET: Rakennushistoriallinen selvitys
Laajalahti ry:n säännöt
Ote yhdistysrekisteristä
