Laajalahti ry:n valitus - Laajalahti pohjoinen, alue 12032407.07.2017 LAAJALAHTI RY:N VALITUS HALLINTO-OIKEUTEEN ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ 24.5.2017 §111:
17. kaupunginosa Laajalahti, Kurkijoen puisto ja osa korttelia 17003 alue 120324
Laajalahti ry pyytää Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan otsikossa mainitun päätöksen, koska Laajalahti pohjoisen asemakaavaa ei ole laadittu siten, että sillä luotaisiin edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämälle terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi maankäyttö-ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoite turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ei asemakaavan laadinnan yhteydessä ole toteutunut.
Laajalahti ry:n toiminnasta
Laajalahti ry on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna 1950 ja sillä satoja laajalahtelaisia talouksia jäseninään. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on valvoa Laajalahden alueen kokonaisetua. Laajalahti ry ei ota kantaa yksittäisten kiinteistönomistajien hankkeisiin vaan valvoo koko aluetta koskevia hankkeita. Erityistä huomiota yhdistys kiinnittää alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin ja sen myötä laajalahtelaisten lasten turvalliseen koulumatkaan. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on toimia Laajalahden kehittämiseksi ympäristöltään ja palveluiltaan laadukkaaksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi.
I MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN YLEISET TAVOITTEET JA RAIDE-JOKERI
Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaisena tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Sinänsä ekologisen Raide-Jokerin sijoittaminen suoraan keskelle jo kuormittunutta pientaloympäristöä huonontaa lähiympäristön asukkaiden elinympäristöä ja ei voi olla lain tavoitteiden mukaista.
Maankäyttö-ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Raide-Jokerin suunnittelu on kestänyt alueellamme vuosikymmeniä ja vaikeuttanut vuosia Laajalahden maankäyttöä. Suunnittelun loppuvaihe on ollut poukkoilevaa ja vaikeasti seurattavaa. Kaavoja on käsitelty palasteltuina ja tavallisen kuntalaisen on ollut lähes mahdotonta saada kokonaiskuvaa sinänsä erittäin pienen alueen suunnitelmista.
II RAIDE-JOKERIIN LIITTYVÄT KAAVOJEN VALMISTELU HARHAANJOHTAVAA
Laajalahti ry ei aluksi lähtenyt vastustamaan hanketta ja kaavoituksen pohjaksi valittua linjausvaihtoehtoa. Merkittävänä syynä tähän oli se tieto, jonka mukaan liikenne Raide-Jokerin linjausta pitkin Kurkijoentiellä vähenee ja muuttuu vain alueen paikallisliikenteeksi, koska sen liittymä Kehä I:lle suljetaan kokonaan. Laajalahti ry:n käsityksen mukaan Kurkijoentien itäpään läpiajoliikenteen Raide-Jokerin myötä piti loppua kokonaan ja alueen rauhoittua Kehä I:n häiriöiltä liittymän sulkemisen ja meluvallin takia. Laajalahti ry sai tietää vasta myöhemmin alueesta länteen sijaitsevan Lahdenpohjan kaavan valmistelun yhteydessä, että Kehä I:n yli rakennetaankin silta, jonka yli Kurkijoentielle ohjautuukin liikennettä rajoituksetta.
Raide-Jokeriin liittyvien kaavojen käsittely on ollut asukkaita harhauttavaa, koska kiinteästi toisiinsa liittyviä kaavoituskokonaisuuksia viedään eteenpäin eri aikaan, jolloin kokonaiskuvaa edes näin pienen (300 metriä) rajoitetun alueen kohdalla ei pysty hahmottamaan. Alueen asukkaiden on mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa lähiympäristön tulevaisuudesta, kun toisistaan erilliset ja eri aikataulussa etenevät kaavat muuttuvat ja päätyvät päätöksentekoon eri aikaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessä muistutusten lyhennelmät ja vastineet sivu 4 kohta 3 todetaan virheellisesti, että asiasta tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olisi ollut yhtenäinen. Siinä vaiheessa kuin teimme mielipidettä asianomaisesta kaavasta, suunnitelmissa oli vielä rinnakkaistie Kehä I:n itäpuolella. Alueen kokonaissuunnitteluun olisi kuulunut laatia yhtä aikaa Laajalahti pohjoisen asemakaavaa, Lahdenpohjan kaavaa ja Kehä I:n tiesuunnitelmaa.
III ASEMAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET EIVÄT TÄYTY
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Pohjois-Laajalahden ja varsinkin Kurkijoentien itäpään asukkaiden elinympäristö muuttuu uuden asemakaavan mukaan kohtuuttomasti. Edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eivät Laajalahti pohjoisen asemakaavassa toteudu. Tätä on alla olevassa kuvattu eri näkökulmista.
Kurkijoentie sijaitsee pientaloalueella, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat vain muutaman metrin päässä kadusta. Läpiajoliikenteen poistuminen Kurkijoentien itäpäästä olisi helpottanut myös tulevan Raide-Jokerin liikennöintiä tällä alueella. Samaa kapeaa väylää ei voi kulkea sekä Raide-Jokeri että läpiajoliikenne toisaalta Helsinkiin ja toisaalta muualle Espooseen. Lisäksi arviolta 300 metrin matkalla Kurkijoentiehen liittyy viisi muuta tietä ja muutama tonttiliittymä.
Raide-Jokeri kulkee pitkin Kurkijoentietä pientaloasutuksen läpi ja osa Laajalahden koulun oppilaista ylittää sen koulumatkallaan. Jo tällä hetkellä linja-autoliikenne, alueen sisäinen liikenne ja runsas läpiajo aiheuttavat suuria vuorokautisia liikennemääriä Kurkijoentiellä.
Nykyisin alueen lasten koulutietä ja jalankulkijoiden tien ylitystä on yritetty parantaa rakentamalla keskikorokkeita ja korotuksia Kurkijoentielle.
Laajalahti ry on jo vuosien ajan valvonut ja turvannut koulujen lukukauden aluksi koululaisten koulutietä. Siksi käsityksemme koulutien nykyisestä turvallisuustilanteesta on selkeä. Alueella on ollut nopeuden seurantanäyttö, joka näytti ohiajaville lähes poikkeuksetta aina pientä ylinopeutta, mutta myös nopeuden törkeitä ylityksiä näkyi toistuvasti. Liikennetilanne ei ole nykyisinkään hyvä, ja se huonontuu entisestään Raide-Jokerin myötä. Kaiken lisäksi Laajalahden koulun tontilla on vireillä asemakaavan muutos, jossa tontin rakennusoikeus kasvaa 30 % ja uudisrakennuksen myötä koulun oppilasmäärää aiotaan lisätä huomattavasti.
Koululaisten tien ylityksen vaarantuminen on ollut myös pääargumenttina hankkeen vastustamisessa sekä asukkaiden että Laajalahden koulun johtokunnan kirjelmissä. Kaavan valmistelutekstiin on moneen otteeseen kirjattu, että koululaisten koulumatkan turvallisuudesta huolehditaan. Jos samalla kapealla väylällä liikkuu sekä pikaraitiovaunuja että läpiajoliikennettä, on tämän turvaaminen mahdotonta. Se ei myöskään edesauta raitiotien sujuvaa liikennöintiä alueella.
Asemakaavavalmistelutekstin mukaan Kehä I:n liikenne on nyt noin 46 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa Kehä I:llä 77 000 - 84 000 ajoneuvoon vuorokaudessa mutta Kurkijoentien liikennemääräksi ennustetaan vain noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä ennustettu Kurkijoentien liikennemäärä kuvaa siis tilannetta, jossa on siltayhteys Ruukinrannan puolelle. Näin ei tietenkään voi olla, että liikenne vähenisi alueella, jonne sallitaan rajoitukseton läpiajo. Samaan aikaan kun liikenne Kehä I:llä kaksinkertaistuu, niin läpiajoliikenne etsiytyy aina uusille väylille. Myös lähialueille muodostuu lähitulevaisuudessa kokonaisia uusia kaupunginosia (Turvesuo, Perkkaa, Ruukinranta) asukkaineen ja palveluineen, joiden liikenne epäilemättä ohjautuu Kurkijoentielle. Myös muut Laajalahden alueen pienet omakotialueen paikallisliikennettä varten rakennetut kadut kuten Kirvuntie, Antreantie sekä myös Räisäläntie ja Kaukolantie saavat epäilemättä osansa läpiajosta. Lisäksi Turvesuon alueella on vireillä vähittäiskaupan suuryksikön kaavamuutos. Turvesuon alueella ei ole minkäänlaista julkista liikennettä, joten yksityisautoilevat asiakasvirrat kaupan suuryksikköön kulkeutuvat Laajalahden läpi. Läpiajon vaikutukset on asian valmistelussa selvästi aliarvioitu tai jätetty kokonaan huomiotta. Myös pikaraitiotien kulkeminen läpiajoliikenteen seassa kapealla ajoväylällä ei ole pikaraitiotien luonteen kannalta edes tarkoituksenmukaista.
Luontoselvitykset
Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty huolellinen ja perusteellinen luontoselvitys ja lisäksi myös tehtiin Kurkijoenpuiston liito-orava pesäpuun tarkistus. Selvityksissä alueelta löydettiin kaksi kolohaapaa, jotka saattavat ehkä olla liito-oravan pesäpuita. Uudenmaa ELY keskus myönsi harkinnan jälkeen hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta päätöksessä mainituin ehdoin.
Luontoarvoja on selvitetty asian valmistelun yhteydessä huolellisesti ja perusteellisesti käyty läpi liikenteen vaikutuksia sekä kasveihin että alueen eläimistöön (mm. liito-oraviin). Liikenteellä on selvitysten mukaan kiistatta huonoja vaikutuksia kasveihin ja eläinten hyvinvointiin. Myös 500 metrin päässä olevan Lahdenpohjan kaavan suunniteltu rinnakkaistie poistettiin luontoarvojen tuhoutumisen takia.
Laajalahden asukkaat ovat olleet huolissaan Raide-Jokerin melusta ja tärinästä sekä jo entuudestaan Suomen vilkkaimman liikenneväylän melu- ja päästöongelmista. Laajasta valmisteluaineistosta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista selvitystä alueen asukkaiden terveyshaitoista.
Asukkaiden terveys
Hankkeen vaikutuksia alueella asuviin ihmisiin ei ole käyty läpi missään asiaa koskevassa laajassa valmistelumateriaalissa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on huomioitu ainoastaan luonnonympäristö, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki (54§) edellyttää nimenomaan myös, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Suunniteltu tieratkaisu tulisi lisäämään läpiajoliikennettä Kurkijoentien lisäksi myös Kirvuntiellä, Antreantiellä, Räisäläntiellä ja Kaukolantiellä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja (13.3.2013. § 35):n mukaan Raide-Jokerin kaava-alueelle on tehty alustava meluselvitys (Sito, 12.2.2011). Selvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 lähellä Turunväylää ja Kehä I:stä melutasot nousevat niin korkeiksi, että teiden läheisyyteen ei enää suositella asuinrakentamista. Edelleen asuinalueiden suojaamiseksi melulta tarvitaan lisää meluesteitä, kuten meluaitoja. Kaavan ehdotusvaiheessa luvattiin tutkia tarkemmin melusuojaus. Kehä I ja Turunväylä vaikuttaa erityisesti kyseisten teiden reuna-alueiden ilmanlaatuun. Reuna-alueilla uusien asuntojen oleskelualueet tulee sijoittaa mahdollisimman kauas vilkkaasti liikennöidystä teistä. Myös uudisrakennusten ilmanoton sijoituksella pystytään vaikuttamaan rakennusten sisäilman laatuun. Liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun pitää selvittää tarkemmin tulevien kaavojen ehdotusvaiheessa.
Selvittämättä on siis jäänyt, mitä mahdollisia terveyshaittoja ihmisille hankkeen uuden käänteen myötä seuraisi. Kurkijoentien itäpään rakennuskanta on vanhaa ja osa siitä on rakennettu jo Kehää edeltävän Hagalundintien aikaan tai vielä aikaisemmin 1940-luvulla. Kehä I:n ja Kurkijoentien liittymän sulkeminen ja melu/päästösuojauksen rakentaminen olisi ekologisempaa ja tätä kehitystä olisi tukenut myös Raide-Jokerin kulku alueellamme.
Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity väylä ja sen lisäksi hankkeen mukanaan tuoma lisääntyvä läpiajoliikenne Laajalahden pientaloalueella lisäisi melun lisäksi terveydelle vaarallisten pienhiukkasten ja pakokaasujen määrää entisestään. Se, kuinka haitallisissa määrin ne siis kantautuisivat lähialueen asuntoihin, on kokonaan arvioimatta.
Asemakaavamuutokseen ei ole pyydetty lausuntoa terveydensuojeluviranomaiselta, vaikka Valvira on laatinut valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille 2015-2019. Sen mukaan ”elinympäristön erilaisista toiminnoista syntyvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällyttävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat mm. kaavoitus, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointimenettelyt sekä erilaiset rakennushankkeet jne. Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tärkeää ennakoivassa terveyshaittojen ehkäisyssä.”
Aluehallintovirasto teki loppuvuodesta 2016 arviointi- ja ohjauskäynnin Espoon seudun ympäristöterveyteen. Käynnin seurauksena myös AVI on esittänyt Espoon terveydensuojeluviranomaisen kaavoitushankkeisiin osallistumisen kehittämisen tarvetta, todeten 28.2.2017 päivätyssä loppuraportissaan: ”Terveydensuojeluvalvonnassa on tarpeen edelleen kehittää valvonnan toimintatapoja valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kaavoitusprosesseihin osallistuminen jo kaavoituksen alkuvaiheesta lähtien on yleisesti koettu vaikuttavammaksi tavaksi turvata terveellisen elinympäristön huomioimista kaavoituksessa, koska lausuntovaiheessa kaavan suunnittelu on jo pitkällä.”
VARIKKO
Kaavaan liittyvä varikkorakennus on suunniteltu rakennettavaksi Lumivaarantien pohjoispuolella olevalle alueelle. Aiottu sijoitus ja sen liikenne- ja meluhaitat huolettavat lähiasukkaita. Lisäksi hyväksytyssä asemakaavassa varaudutaan etukäteen myös varikkoalueen laajentamiseen.
Varikkorakennus on siirrettävä pois Laajalahdesta. Pikaraitiotie kulkee myös sellaisilla alueilla, missä ei ole valmiiksi rakennettuja kokonaisuuksia. Laajalahti ry ei voi ymmärtää, miksi tulevan Perkkaan alueen rakentamattomassa osassa tai Kehä I:n itäpuolelta ei voisi löytyä paikkaa varikolle.
Laajalahti ry pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa otsikossa yksilöidyn Laajalahti pohjoisen asemakaavaa koskevan päätöksen, koska asemakaavaa ei ole laadittu siten, että sillä luotaisiin edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi maankäyttö-ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoitteet turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ei ole toteutunut.
Espoossa 20.6.2017 LAAJALAHTI RY Sari Ojanen Raili Lindberg puheenjohtaja varapuheenjohtaja
|
