Kirjasto kylän sydämenä

KIRJASTO KYLÄN SYDÄMENÄ

Suomi on ylpeillyt kansalaisyhteiskunnalla, jossa on korkea lukutaito, luottamus ja halu toimia yhteiseksi hyväksi. Nämä syystäkin ylpeyttä herättävät asiat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä vaan niitä tulee vaalia. Yksittäisen kaupunkilaisen kannalta kansalaisyhteiskunnan kulmakivenä toimii kirjasto. Vapautta ja tasa-arvoa vaalivan kirjaston tulee olla kaupunkilaista lähellä ja kaikkien saavutettavissa.

Saavutettavuutta tarkastellaan usein työikäisen silmälasien läpi. Kulkuvälineiden vaihdot siirtymineen ja odotuksineen ja nopeatahtinen ympäristö voivat kuitenkin iäkkäälle tai liikuntarajoitteiselle muodostua kynnyskysymyksiksi liikkumishalukkuudessa. Tuttu ja rauhallinen kirjastoympäristö tuntuu turvalliselta. Se kutsuu oleskelemaan ja sallii omaan tahtiin liikkumisen. Lasten vanhemmat puolestaan pyrkivät rajoittamaan pienten lasten itsenäistä liikkumista levottomiksi koetuissa kauppakeskusympäristöissä, jolloin kirjasto on saavuttamattomissa, vaikka onkin lähellä. Saavutettavuutta tuleekin tarkastella etäisyyttä laajempana tekijänä ja huomioida moninaiset kirjastonkäyttäjät.     

Erityisen tärkeää saavutettava lähikirjasto on juuri lukemaan opetteleville lapsille, jotka ovat vielä innoissaan uudesta, puhkeamassa olevasta, taidosta. Yhdessä lukutaidon kanssa kasvaa myös elinpiiri, jota ekaluokkalainen tutkii myös omatoimisesti. Lasten itsenäinen liikkuminen kirjastoon oma kirjastokortti taskussa tulee turvata ja huolen lasten lukutaidosta tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Kirjasto on peruspalvelu, jonka tulee olla saavutettava meille kaikille. Kirjastolain mukaan kunnan on myös kuultava asukkaita yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä.

Kirjasto on ollut osa Laajalahden kylän elämää 1950-luvulta lähtien. Kyläkirjasto on muuttunut osaksi monikulttuurista kaupunginosaa Espoon kasvun myötä ja kirjasto on kehittänyt omaan toimintaansa sen mukaisesti. Kirjasto on ollut aktiivinen niin lukukoira- kuin kielikahvilatoiminnassa. Kirjasto on tarjonnut apua digitalisoituvassa maailmassa selviämiseen ja kaavakkeiden täyttämiseen. Laajalahden kirjasto on tehnyt aktiivista yhteistyötä myös paikallisten yhteisöjen kanssa; osallistunut Laajalahtipäivän tapahtumiin ja lasten kesäkulttuuripassi -toimintaan.

Laajalahden kirjasto on myös alueen asukkaiden kulttuurikeskus, jossa voi oppia, työskennellä, harrastaa ja osallistua kansalaisvaikuttamiseen. Kirjasto on koti nuortenilloille, perhekerholle, marttayhdistykselle ja Laajalahti ry:lle. Vuosikymmenten aikana kirjastossa ovat kokoontuneet mitä moninaisimmat paikallisryhmät pikkupioneereista, pyhäkoululaisiin, steppaajiin ja Pokemon liigalaisiin. Kaikki tämä paikallinen toiminta tarvitsee tiloja myös tulevina vuosikymmeninä. Parhaillaan Laajalahti ry käy neuvotteluja Kalliolan Setlementin kanssa kirjaston kerhotilan soveltumisesta heidän tarpeisiinsa maahanmuuttajien kotoutumistyössä.

Sotainvalidien talkoilla rakentama kiinteistö on nykyisin kaupungin omistuksessa ja yhden kirjastokäynnin kiinteistökustannus on Espoon edullisimpia, vain 60 senttiä. Tätä voi verrata Entressen kirjaston 2 euron ja Sellon kirjaston 1,7 euron tilakustannuksiin käyntiä kohden. Pienet lähikirjastot ovat sekä saavutettavia että kustannustehokkaita. Kirjaston lopetus toisi Espoon kaupungin kirjastokuluhin näennäisen 0,6 % säästön. Paikalliseen kulttuuri- ja kansalaistoimintaan kohdistuva isku olisi lamauttava ja sen kerrannaisvaikutukset näkyisivät myös kaupungin kassassa.

Heli Nikunen, Laajalahti ry