Lahdenpohjan kaava - Laajalahti ry:n valitus

LAAJALAHTI RY:N VALITUS HALLINTO-OIKEUTEEN ESPOON VALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 22.1.2018 § 6:

Lahdenpohja, asemakaavan muutos,

10. ja17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti,

alue 221800

 

Laajalahti ry on käsitellyt otsikossa mainittua kaavapäätöstä kokouksessaan 6.2.2018 ja päättänyt antaa asiasta alla olevan valituksen. Laajalahti ry on myös antanut asiasta aikaisemmassa kaavaprosessissa mielipiteensä ja tehnyt muistutuksen.

 

Lahdenpohjan asemakaava on Laajalahden kannalta historiallisen tärkeä, koska se liittyy Laajalahden pientaloalueelle tulevaan Raide-Jokeri-liikenneratkaisuun. Raide-Jokeri kulkee keskellä Laajalahden asutusta ja sen lisäksi sen rakentaminen vaikuttaa alueen tulevaisuuden kaavaratkaisuihin.

 

Laajalahti ry pyytää Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Espoon valtuuston otsikossa mainitun päätöksen, koska Lahdenpohjan asemakaavaa ei ole laadittu siten, että sillä luotaisiin edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämälle terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoite turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ei asemakaavan laadinnan yhteydessä ole toteutunut.

 

Laajalahti ry:n toiminnasta

 

Laajalahti ry on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna 1950 ja sillä satoja laajalahtelaisia talouksia jäseninään. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on valvoa Laajalahden alueen kokonaisetua. Laajalahti ry ei ota kantaa yksittäisten kiinteistönomistajien hankkeisiin vaan valvoo koko aluetta koskevia hankkeita. Erityistä huomiota yhdistys kiinnittää alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin ja sen myötä laajalahtelaisten lasten turvalliseen koulumatkaan. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on toimia Laajalahden kehittämiseksi ympäristöltään ja palveluiltaan laadukkaaksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi.

 

I MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN YLEISET TAVOITTEET JA RAIDE-JOKERIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAAJALAHDEN ALUEELLE

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaisena tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. 

Sinänsä ekologisen Raide-Jokerin sijoittaminen suoraan keskelle jo kuormittunutta pientaloympäristöä huonontaa lähiympäristön asukkaiden elinympäristöä ja ei voi olla lain tavoitteiden mukaista. Alun perin suunnittelun lähtökohtana oli parantaa alueemme liikenneolosuhteita ja sulkea KEHÄ I:n ja Kurkijoentien liittymä ja rakentaa siihen meluvalli ja ohjata Ruukinrannan liikenne KEHÄ I:n rinnakkaistien kautta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan Kurkijoensillan myötä yhteys KEHÄ I:lle jää auki ja alueellemme ohjautuu läpiajoliikennettä ja ilmansaasteita.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

 

Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

 

Raide-Jokerin suunnittelu on kestänyt alueellamme vuosikymmeniä ja vaikeuttanut vuosia Laajalahden maankäyttöä. Suunnittelun loppuvaihe on ollut poukkoilevaa ja vaikeasti seurattavaa. Kaavoja on käsitelty palasteltuina ja tavallisen kuntalaisen on ollut lähes mahdotonta saada kokonaiskuvaa sinänsä erittäin pienen alueen suunnitelmista.

 

 

II RAIDE-JOKERIIN LIITTYVÄT KAAVOJEN VALMISTELU HARHAANJOHTAVAA

 

Laajalahti ry ei aluksi lähtenyt vastustamaan Raide-Jokerin hanketta ja kaavoituksen pohjaksi valittua linjausvaihtoehtoa. Merkittävänä syynä tähän oli se tieto, jonka mukaan liikenne Raide-Jokerin linjausta pitkin Kurkijoentiellä vähenee ja muuttuu vain alueen paikallisliikenteeksi, koska sen liittymä Kehä I:lle suljetaan kokonaan. Laajalahti ry:n käsityksen mukaan Kurkijoentien itäpään läpiajoliikenteen Raide-Jokerin myötä piti loppua kokonaan ja alueen rauhoittua Kehä I:n häiriöiltä liittymän sulkemisen ja meluvallin takia. Laajalahti ry sai tietää vasta myöhemmin alueesta länteen sijaitsevan nyt valituksemme kohteena olevan Lahdenpohjan kaavan valmistelun yhteydessä, että Kehä I:n yli rakennetaankin silta, jonka yli Kurkijoentielle ohjautuukin liikennettä rajoituksetta. 

Raide-Jokeriin liittyvien kaavojen käsittely on ollut asukkaita harhauttavaa, koska kiinteästi toisiinsa liittyviä kaavoituskokonaisuuksia on viety kaavoitusprosessissa eteenpäin eri aikaan, jolloin kokonaiskuvaa edes näin pienen (300 metriä) rajoitetun alueen kohdalla ei pysty hahmottamaan. Alueen asukkaiden on mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa lähiympäristön tulevaisuudesta, kun toisistaan erilliset ja eri aikataulussa etenevät kaavat muuttuvat ja päätyvät päätöksentekoon eri aikaan.

Raide-Jokerista olisi pitänyt tehdä yksi yhtenäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jotta alueen asukkailla olisi ollut mahdollisuus arvioida kokonaisuutta. Siinä vaiheessa kun Laajalahti ry laati mielipidettä Raide-Jokerin Laajalahti pohjoisen asianomaisesta kaavasta, suunnitelmissa oli vielä rinnakkaistie Kehä I:n itäpuolella. Alueen kokonaissuunnitteluun olisi kuulunut laatia yhtä aikaa Laajalahti pohjoisen asemakaavaa, Lahdenpohjan kaavaa ja Kehä I:n tiesuunnitelmaa.  

 

III ASEMAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET EIVÄT TÄYTY

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

 

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 

Pohjois-Laajalahden ja varsinkin Kurkijoentien itäpään asukkaiden elinympäristö muuttuu uuden Lahdenpohjan asemakaavan myötä kohtuuttomasti. Edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eivät Lahdenpohjan asemakaavassa toteudu. Tätä on alla olevassa kuvattu eri näkökulmista.

 A.      PIENTALOALUEEN LÄPI SEKÄ RAITEILLA ETTÄ REKOILLA

 

Kurkijoentie sijaitsee pientaloalueella, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat vain muutaman metrin päässä kadusta. Läpiajoliikenteen poistuminen Kurkijoentien itäpäästä olisi helpottanut myös tulevan Raide-Jokerin liikennöintiä tällä alueella. Samaa kapeaa väylää ei voi kulkea sekä Raide-Jokeri että läpiajoliikenne toisaalta Helsinkiin ja toisaalta muualle Espooseen. Lisäksi arviolta 300 metrin matkalla Kurkijoentiehen liittyy viisi muuta tietä ja muutama tonttiliittymä.

 

 B.      RAITEIDEN TURVALLINEN YLITTÄMINEN JA LASTEN KOULUTIE

 

Raide-Jokeri kulkee pitkin Kurkijoentietä pientaloasutuksen läpi ja osa Laajalahden koulun oppilaista ylittää sen koulumatkallaan. Jo tällä hetkellä linja-autoliikenne, alueen sisäinen liikenne ja runsas läpiajo aiheuttavat suuria vuorokautisia liikennemääriä Kurkijoentiellä. 

Nykyisin alueen lasten koulutietä ja jalankulkijoiden tien ylitystä on yritetty parantaa rakentamalla keskikorokkeita ja korotuksia Kurkijoentielle.

Laajalahti ry on jo vuosien ajan valvonut ja turvannut koulujen lukukauden aluksi koululaisten koulutietä.  Siksi käsityksemme koulutien nykyisestä turvallisuustilanteesta on selkeä. Alueella on ollut nopeuden seurantanäyttö, joka näytti ohiajaville lähes poikkeuksetta aina pientä ylinopeutta, mutta myös nopeuden törkeitä ylityksiä näkyi toistuvasti. Liikennetilanne ei ole nykyisinkään hyvä, ja se huonontuu entisestään Raide-Jokerin myötä.  Kaiken lisäksi Laajalahden koulun tontilla on vireillä asemakaavan muutos, jossa tontin rakennusoikeus kasvaa 30 % ja uudisrakennuksen myötä koulun oppilasmäärää aiotaan lisätä huomattavasti.  

Koululaisten tien ylityksen vaarantuminen on ollut myös pääargumenttina hankkeen vastustamisessa sekä asukkaiden että Laajalahden koulun johtokunnan kirjelmissä. Kaavan valmistelutekstiin on moneen otteeseen kirjattu, että koululaisten koulumatkan turvallisuudesta huolehditaan. Jos samalla kapealla väylällä liikkuu sekä pikaraitiovaunuja että läpiajoliikennettä, on tämän turvaaminen mahdotonta. Se ei myöskään edesauta raitiotien sujuvaa liikennöintiä alueella.

 

 C      ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLISET TAVOITTEET

 

Asemakaavavalmistelutekstin mukaan Kehä I:n liikenne on nyt noin 46 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa Kehä I:llä 77 000 - 84 000 ajoneuvoon vuorokaudessa mutta Kurkijoentien liikennemääräksi ennustetaan vain noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä ennustettu Kurkijoentien liikennemäärä kuvaa siis tilannetta, jossa on siltayhteys Ruukinrannan puolelle. Näin ei tietenkään voi olla, että liikenne vähenisi alueella, jonne sallitaan rajoitukseton läpiajo. Samaan aikaan kun liikenne Kehä I:llä kaksinkertaistuu, niin läpiajoliikenne etsiytyy aina uusille väylille. Myös lähialueille muodostuu lähitulevaisuudessa kokonaisia uusia kaupunginosia (Turvesuo, Perkkaa, Ruukinranta) asukkaineen ja palveluineen, joiden liikenne epäilemättä ohjautuu Kurkijoentielle.  Myös muut Laajalahden alueen pienet omakotialueen paikallisliikennettä varten rakennetut kadut kuten Kirvuntie, Antreantie sekä myös Räisäläntie ja Kaukolantie saavat epäilemättä osansa läpiajosta.

Laajalahden länsipuolella olevaa Turvesuon aluetta kehitetään voimakkaasti uudeksi kaupunginosaksi. Lisäksi Turvesuon alueella on parhaillaan rakenteilla vähittäiskaupan suuryksikkö. Turvesuon alueella ei ole minkäänlaista julkista liikennettä, joten yksityisautoilevat asiakasvirrat kaupan suuryksikköön kulkeutuvat Laajalahden läpi. Läpiajon vaikutukset on asian valmistelussa selvästi aliarvioitu tai jätetty kokonaan huomiotta. Myös pikaraitiotien kulkeminen läpiajoliikenteen seassa kapealla ajoväylällä ei ole pikaraitiotien luonteen kannalta edes tarkoituksenmukaista.

D     VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN TUTKIMATTA

 

Luontoselvitykset

 

Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty huolellinen ja perusteellinen luontoselvitys ja lisäksi myös tehtiin Kurkijoenpuiston liito-orava pesäpuun tarkistus. Selvityksissä alueelta löydettiin kaksi kolohaapaa, jotka saattavat ehkä olla liito-oravan pesäpuita. Uudenmaa ELY keskus myönsi harkinnan jälkeen hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta päätöksessä mainituin ehdoin.

Luontoarvoja on selvitetty asian valmistelun yhteydessä huolellisesti ja perusteellisesti käyty läpi liikenteen vaikutuksia sekä kasveihin että alueen eläimistöön (mm. liito-oraviin). Liikenteellä on selvitysten mukaan kiistatta huonoja vaikutuksia kasveihin ja eläinten hyvinvointiin. Lahdenpohjan kaavan suunniteltu rinnakkaistie poistettiin luontoarvojen tuhoutumisen takia. 

Laajalahden asukkaat ovat olleet huolissaan Raide-Jokerin melusta ja tärinästä sekä jo entuudestaan Suomen vilkkaimman liikenneväylän melu- ja päästöongelmista. Laajasta valmisteluaineistosta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista selvitystä alueen asukkaiden terveyshaitoista. 

Asukkaiden terveys  

Hankkeen vaikutuksia alueella asuviin ihmisiin ei ole käyty läpi missään vaiheessa Raide-Jokeria koskevassa laajassa valmistelumateriaalissa.  Asemakaavan valmistelussa on huomioitu ainoastaan luonnonympäristö, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki (54§) edellyttää nimenomaan myös, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Suunniteltu tieratkaisu tulisi lisäämään läpiajoliikennettä Kurkijoentien lisäksi myös Kirvuntiellä, Antreantiellä, Räisäläntiellä ja Kaukolantiellä. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta, tavoitteena on kehittää koko yhteisöä koskevia toimenpiteitä melun ja meluhaittojen vähentämiseksi. Direktiivissä ympäristömelulla tarkoitetaan ei-toivottua tai haitallista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ulkona esiintyvää ääntä, kuten kulkuvälineiden; tie-, raide- ja lentoliikenteen, sekä teollisuuslaitosten toiminnan aiheuttamaa ääntä. Haitallisella tarkoitetaan ihmiselle aiheutuvia terveyshaittoja.

Ympäristösuojelulain 5 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Ympäristösuojelulain 142 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa aiheuttavassa määrin. Lain 144 §:n mukaan kunnan on käytettävissä olevin keinoin turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan.

E. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT HUOMIOITAVA KAAVOITUKSESSA

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirja (13.3.2013. § 35):n mukaan Raide-Jokerin kaava-alueelle on tehty alustava meluselvitys (Sito, 12.2.2011). Selvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 lähellä Turunväylää ja Kehä I:stä melutasot nousevat niin korkeiksi, että teiden läheisyyteen ei enää suositella asuinrakentamista. Edelleen asuinalueiden suojaamiseksi melulta tarvitaan lisää meluesteitä, kuten meluaitoja. Kaavan ehdotusvaiheessa luvattiin tutkia tarkemmin melusuojaus. Kehä I ja Turunväylä vaikuttaa erityisesti kyseisten teiden reuna-alueiden ilmanlaatuun. Reuna-alueilla uusien asuntojen oleskelualueet tulee sijoittaa mahdollisimman kauas vilkkaasti liikennöidystä teistä. Myös uudisrakennusten ilmanoton sijoituksella pystytään vaikuttamaan rakennusten sisäilman laatuun. Liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun olisi pitänyt selvittää tarkemmin nyt hyväksytyn kaavan ehdotusvaiheessa.  

Selvittämättä on siis jäänyt, mitä mahdollisia terveyshaittoja ihmisille hankkeen uuden käänteen myötä seuraa. Kurkijoentien itäpään rakennuskanta on vanhaa ja osa siitä on rakennettu jo Kehää edeltävän Hagalundintien aikaan tai vielä aikaisemmin 1940-luvulla. Kehä I:n ja Kurkijoentien liittymän sulkeminen ja melu/päästösuojauksen rakentaminen olisi ekologisempaa ja tätä kehitystä olisi tukenut myös Raide-Jokerin kulku alueellamme. 

Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity väylä ja sen lisäksi hankkeen mukanaan tuoma lisääntyvä läpiajoliikenne Laajalahden pientaloalueella lisää melun lisäksi terveydelle vaarallisten pienhiukkasten ja pakokaasujen määrää entisestään.  Se, kuinka haitallisissa määrin ne siis kantautuisivat lähialueen asuntoihin, on kokonaan arvioimatta.  

Asemakaavamuutokseen ei ole pyydetty lausuntoa terveydensuojeluviranomaiselta, vaikka Valvira on laatinut valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille 2015-2019.  Sen mukaan ”elinympäristön erilaisista toiminnoista syntyvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällyttävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat mm. kaavoitus, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointimenettelyt sekä erilaiset rakennushankkeet jne. Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tärkeää ennakoivassa terveyshaittojen ehkäisyssä.”  

Aluehallintovirasto teki loppuvuodesta 2016 arviointi- ja ohjauskäynnin Espoon seudun  ympäristöterveyteen.  Käynnin seurauksena myös AVI on esittänyt Espoon terveydensuojeluviranomaisen kaavoitushankkeisiin osallistumisen kehittämisen tarvetta, todeten 28.2.2017 päivätyssä loppuraportissaan: ”Terveydensuojeluvalvonnassa on tarpeen edelleen kehittää valvonnan toimintatapoja valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi kaavoitusprosesseihin osallistuminen jo kaavoituksen alkuvaiheesta lähtien on yleisesti koettu vaikuttavammaksi tavaksi turvata terveellisen elinympäristön huomioimista kaavoituksessa, koska lausuntovaiheessa kaavan suunnittelu on jo pitkällä.” 

Rinnakkaistie Kehä I:n itäpuolelle  

Laajalahti ry on vaatinut muistutuksessaan tai mielipiteessään, että Kehä I:n itäpuolelle toteutetaan alkuperäisen kantamme muodostamisvaiheessa (Ramboll 31.3.2016) olevan ehdotuksen mukainen autoliikenteen rinnakkaisväylä Turvesuontien eritasoliittymän ja Ruukinrannan välille. Rinnakkaisväylä voidaan toteuttaa samaan uraan pikaraitiotien ja mahdollisesti suunnitellun kevyen liikenteen väylän kanssa. Näkemyksemme mukaan Kehä I:n suuntainen ja Laajalahden solmun kohdalla siihen liittyvä rinnakkaistie palvelisi paremmin myös Ruukinrannan alueen asukkaita. Laajalahti ry on kannattanut tätä suunnitelmaa jo vuosien ajan edellisten tiesuunnitelmien yhteydessä. Lisäksi käsityksemme mukaan myös Ruukinrannan alueen asukkaiden enemmistö on kannattanut tätä ratkaisua.

 

Siltayhteys tuo läpiajoliikenteen raiteiden sekaan

Hyväksytyssä asemakaavassa on Kurkijoentien Kehä I:n liittymän poistaminen ja kaiken liikenteen sallivan sillan rakentaminen Kurkijoentien jatkeelle yli Ruukinrantaan. Laajalahti ry katsoo, että yhteyden rakentaminen Laajalahdesta Ruukinrannan kautta aiheuttaa lisääntyvää läpiajoliikennettä erityisesti Kurkijoentielle, mutta myös muualle pohjois-Laajalahteen.  Lisäksi samaan kohtaan muun liikenteen lomassa kulkevaksi suunniteltu Raide-Jokeri aiheuttaa Kurkijoentielle kestämättömän liikenteellisen tilanteen. Raide-Jokerin linjauksen näkökulmasta lisääntyvä autoliikenne Kurkijoentiellä hankaloittaa ja hidastaa pikaraitiotien sujuvuutta. On hyvin todennäköistä, että myös Mankkaan suunnalta tuleva henkilöautoliikenne ottaa merkittävissä määrin käyttöönsä tämän reitin, kun valtaväylien entisestään lisääntyviä ruuhkia halutaan kiertää.  Vermoon on tulossa uusi 5000 asukkaan asuinalue ja aiottu tieyhteys veisi Vermonsolmuun saakka. 

Liikenne toimivammaksi rinnakkaistievaihtoehdossa 

Perusteena kaavaesittelyssä rinnakkaistien poistamiseen mainitaan lyhyesti erilaisten luontoarvojen säilyttäminen. Asemakaava-alueella sijaitsee Elfvikin vanhojen metsien suojelualue ja Natura-alue. Tämä ei voi olla perusteena sille, että Laajalahti ja sen asukkaiden terveyttä ja asumisviihtyvyyttä uhataan sekä läpiajo- että raideliikenteellä. Kaava-aineistoon liittyvissä selvityksissä tullaan siihen johtopäätökseen, että rinnakkaistien tai Kurkijoensillan toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Edelleen selvityksen johtopäätösten mukaan liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut vielä selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu.  

Vanhat metsät vastaan laajalahtelaisten terveys  

Selvityksen lopputuloksena kuitenkin päädyttiin siihen, että luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä muutoin rinnakkaistievaihtoehdolla suojeltavien vanhojen metsien arvoja häviäisi sekä se vaikuttaisi Natura-alueeseen. Kaupunkisuunnittelukeskus katsoi myös ympäristöministeriön kannan merkittävänä sekä ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta tulleiden Natura-lausuntojen merkittävyyttä tärkeänä, ja näin ollen otti Kurkijoensillan kaavasuunnitellun lähtökohdaksi. Rinnakkaistieratkaisusta luovuttiin ja hyväksytyssä asemakaavassa on valittu ratkaisuksi Kurkijoensilta.  

Kehä I:n itäpuolen ilmavoimalinjat on tarkoitus maakaapeloida. Rinnakkaistie olisi sijoittunut suurimmilta osin 36 metriä leveälle, voimalinjoja varten aikoinaan raivatulle alueelle.  Vanhan metsän aluetta se olisi rasittanut ainoastaan 7,7 %:lla.  

Luontoarvoja on selvitetty asian valmistelun yhteydessä huolellisesti ja perusteellisesti käyty läpi liikenteen vaikutuksia sekä kasveihin että alueen eläimistöön (mm. liito-oraviin). Liikenteellä selvitysten mukaan on kiistatta huonoja vaikutuksia kasveihin ja eläinten hyvinvointiin. Rinnakkaistien alue on täysin asumatonta.  

Hankkeen vaikutuksia sen sijaan ihmisiin ei ole käyty läpi missään asiaa koskevassa laajassa valmistelumateriaalissa.  Lahdenpohjan asemakaavan muutosehdotuksessa on huomioitu ainoastaan luonnonympäristö, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki (54§) edellyttää nimenomaan myös, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Suunniteltu tieratkaisu tulisi lisäämään läpiajoliikennettä Kurkijoentien lisäksi myös Kirvuntiellä, Antreantiellä, Räisäläntiellä ja Kaukolantiellä. Se vaarantaisi lähes kaikkien Laajalahden koulua käyvien lasten koulumatkan.   

Vaihtoehtoiset suojelukohteet 

Asemakaavahankkeessa on selvitetty, että Raide-Jokeri ja rinnakkaistie veisi suojelualueesta 7,7 % ja sille pitäisi löytää kompensoiva kohde muualta Espoosta. Hankkeen haitallisia vaikutuksia vanhojen metsien suojeluarvoihin ei ole pyritty välttämään hankkimalla muualta Espoosta korvaavia alueita.  Espoon pinta-alasta noin 60 % on metsää, yhteensä noin 18.700 ha, joista suojeltua on 2.300 ha. Korvaavan alueen löytyminen ei olisi ylivoimaista.  Laajalahden alue kuuluu tiheän asutuksen ja voimakkaan liikennerasituksen alueisiin Espoossa ja näin ollen pienet suojaisat lähialueet ovat asukkaille erittäin tärkeitä. Kurkijoentien alueen rauhoittaminen ajoneuvoliikenteeltä olisi ollut alueemme asukkaiden viihtyvyyden kannalta erittäin tärkeää.

 

Raide-Jokerin linjaus Laajalahdessa ei ole ekologinen

 

Raide-Jokeria on Laajalahden asukkaille markkinoitu ekologisena ja hiljaisena tulevaisuuden liikennevälineenä, joka ei häiritse linjan varrella asuvia ihmisiä. Lahdenpohjan asemakaavan toteutuminen veisi kuitenkin merkittävän osan alueellemme kohdistuvista eduista, jos läpiajoliikennettä ei katkaista ja tilanne muuttuu nykyistäkin huonommaksi. 

Asemakaavavalmistelun yhteydessä on todettu, rinnakkaistien toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Selvityksissä todetaan, että liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu. Vertailun johtopäätöksissä tultiin siihen tulokseen, että rinnakkaistien tai Kurkijoensillan toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Laajalahti ry:n mielipiteen mukaan liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi kuitenkin ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu.  

Luontoarvojen asemakaavan mukaan paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehdolla suojeltavien vanhojen metsien arvoja häviäisi ja se vaikuttaisi Natura-alueeseen. Selvityksessä ilmenneiden syiden, ympäristöministeriön kannan ja ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta tulleiden Natura-lausuntojen perusteella rinnakkaistieratkaisusta on luovuttu ja nähtäville asetettavassa kaavassa on esitetty Kurkijoensilta. Kaavan valmistelijat ovat päätyneet luontoarvojen pohjalta Kurkijoensiltaan, koska rinnakkaistievaihtoehdolla heidän mielestään suojeltavien vanhojen metsien arvoja häviäisi sekä se vaikuttaisi Natura-alueeseen.

Asukkaiden mielipide väistyy viranomaisten mielipiteiden takia  

Kaupunkisuunnittelukeskus on katsonut Ympäristöministeriön kannan sekä ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Natura-lausunnot tärkeämmäksi kuin asukkaiden mielipiteet, terveyteen liittyvät asiat ja liikkumistarpeet, ja näin ollen se on ottanut Kurkijoensillan kaavasuunnitellun lähtökohdaksi. Ratkaisu ei siis ole perustunut Espoon strategian mukaisesti asukkaiden tarpeisiin, vaan muiden viranomaisten kannanottoihin.

Lahdenpohjan asemakaavan valmistelussa on pelätty selvästi luontoarvojen pohjalta tehtäviä valituksia, vaikka selvityksessä ei ole tullut ilmi mitään sellaista eikö rinnakkaistietä olisi voitu rakentaa, vaikka se valitusriskiä lisäisikin. Valitusten pelko ei ole lain mukainen syy jättää tekemättä asukkaiden kannalta toimivinta ja toivottua ratkaisua.  

Asukkaiden kannalta olisi pitänyt päätyä sijoittamaan kaava-alueelle sekä rinnakkaistie ja pikaraitiotie. Rinnakkaistien rakentaminen olisi nopeuttanut myös avunsaantia mahdollisissa pelastus- ja evakuointitilanteissa. Leppävaara lähialueineen on todettu yhdeksi todennäköisemmäksi alueeksi Suomessa, jossa voi tapahtua onnettomuuksia. Turunväylällä liikennöi vuonna 2017 Laajalahden kohdalla 81.500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Selvityksessä ei myöskään ole tutkittu vaihtoehtoa, jossa pikaraitiotie ja rinnakkaistie käyttäisivät samaa ajouraa.  

Lopputuloksena on, että Laajalahden pientaloalueen läpi kuljetaan sekä raiteilla että rekoilla.

Kurkijoentie kulkee pientaloalueella, jossa lähimmät asuinrakennukset ovat muutaman metrin päässä kadusta. Lisäksi lasten koulutie läheiseen Laajalahden kouluun vaarantuu entisestään.  Kurkijoentien sillan poistaminen vähentäisi merkittävästi liikennettä Pohjois-Laajalahdessa Laajalahden koulun läheisyydessä. Läpiajoliikenteen poistuminen Kurkijoentien itäpäästä helpottaisi myös tulevan Raide-Jokerin liikennöintiä tällä alueella. Samaa kapeaa väylää ei voi kulkea sekä Raide-Jokeri että läpiajoliikenne toisaalta Helsinkiin ja toisaalta muualle Espooseen. Lisäksi arviolta 300 metrin matkalla Kurkijoentiehen liittyy viisi muuta tietä ja muutama tonttiliittymä. 

Laajalahti ry pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa otsikossa yksilöidyn Lahdenpohjan asemakaavaa koskevan päätöksen, koska asemakaavaa ei ole laadittu siten, että sillä luotaisiin edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Lisäksi maankäyttö-ja rakennuslain 6 §:n mukaan tavoitteet turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ei ole toteutunut.

 

                      Espoossa 26.2.2018

LAAJALAHTI RY

Sari Ojanen                                                                  Raili Lindberg

puheenjohtaja                                                             varapuheenjohtaja