Kaupungin vastine Turvesuo pohjoinen asemakaavan muutos, alue 120603

 

Kaupungin vastine Laajalahti ry:n muistutukseen Turvesuo pohjoinen, asemakaavan muutos, alue 120603

 

1. Kaupallisten vaikutusten arviointi

Kaupallisten vaikutusten arviointi ennustaa alueellisen kauppakeskuksen alueellisen käytön kohteeksi Laajalahti ry on asemakaavaprosessin aikaisemmassa vaiheessa antanut mielipiteensä kaavamuutoksesta ja toistaa myös tässä vaiheessa kaiken aikaisemmin lausumansa. Lisäksi Laajalahti ry kiinnittää huomiota asemakaavakäsittelyn liitteenä olevaan Kaupallisten vaikutusten arviointiin, jossa useaan otteeseen mainitaan korttelin kaavan mahdollistamien kauppojen olevan merkitykseltään alueellisia. Kaavan mahdollistama kauppakeskittymä ei ole mikään paikallisten asukkaiden kohde vaan alueellinen asiointipaikka. Tämä tuo väistämättä nykyisin täysin tyhjälle alueelle lisää liikennettä, joka pitää huomioida asemakaavaa käsiteltäessä.

Kaupungin vastine:

Kaupallisten vaikutusten arvioinnissa päivittäistavarakaupan vaikutusalue määritellään tässä Laajalahden lähimarkkina-alueena, joka on nimensä mukaisesti hankkeen lähialuetta. Kartalla lähialueet esitetään tilastoalueina väestötietojen saatavuuden takia. Laajalahden lähimarkkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi Pohjois-Laajalahti, Pohjois-Tapiola ja Nuijala. Tilaa vaativan kaupan keskittymänä Laajalahti tulee palvelemaan koko Leppävaaran ja Tapiolan aluetta sekä Kauniaista, joissa ei tällä hetkellä ole tilaa vaativan kaupan keskuksia. Tilaa vaativan kaupan osalta markkina-alueen määritelmä on kuitenkin monimutkaisempi. Tilaa vaativassa kaupassa asiointitiheys on huomattavasti alhaisempi kuin päivittäistavarakaupassa ja muussa erikoiskaupassa, joten asiointimatkojen pituudella ei tilaa vaativassa kaupassa ole niin merkittävää vaikutusta kuin muussa vähittäiskaupassa. Muilta osin merkitään tiedoksi.

2. Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan 1.5.2017. Lakimuutos koski myös vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 4000 k-m2 suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Alueelle mahdollistetaan alle 2000 k-m2 päivittäistavarakaupan sijoittuminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n 1 momentin mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Säännös on joustava ja ottaa huomioon sen, että on olemassa kaupan toimialoja, jotka ovat laadultaan sellaisia, että ne voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Nämä toimialat eivät tyypillisesti kilpaile keskusta-alueelle sijoittuvan kaupan kanssa ja niiden sijoittaminen keskusta-alueelle on toiminnan luonteen ja ison tonttitilan tarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon.

Kaupungin vastine:

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Turvesolmun liittymäalueelle vähittäiskaupan suuryksikkö kohdemerkintä, jonka kokonaisrakennusoikeus on 50 000 k-m2 vähittäiskaupan tilaa. Maakuntakaavan sallimasta kaupantilasta puolet sijoittuu Turunväylän pohjoispuolelle. Laajalahden kaupan asemakaava vie noin puolet sallitusta määrästä. Muilta osin merkitään tiedoksi.

Laajalahti ry:

3. Alueen läpiajoliikenne

Laajalahti ry katsoo alueen Iäpiajoliikenteen kasvavan kaavanmuutoksen myötä kohtuuttomasti Laajalahden alueella, erityisesti  Pohjois-Laajalahden pientaloalueella, jolle ei ole mitoitettu suuria Iiikennemääriä. Laajalahti ry katsoo, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle lisäisi Laajalahden alueen läpiajoliikennettä merkittävästi välillä Kehä 1 - Kurkijoentie - Antreantie - Ilmeentie - Sinimäentie, Kehä 1 - Sinimäentie sekä välillä Kehä 1 - Kurkijoentie - Kirvuntie - Sinimäentie. Merkittävä ajoneuvomäärien kasvu on oletettavaa, sillä vähittäiskaupan suuryksikkö jo itse laajemmilla aukioloajoillaan, verraten kaavan mukaisiin kodin erikoisliikkeisiin, nostattaisi liikennemääriä kohtuuttomasti. Laajalahti ry katsoo, että kaavamuutos aiheuttaa Iiikennemäärien hallitsemattoman kasvun Laajalahden alueelle, eritoten koskien Pohjois-Laajalahtea. Turvesuontie on Espoon katuverkoston alueella olevista kokoojakaduista ylivoimaisesti eniten raskaan Iäpiajoliikenteen kuormittama. Espoon kaupungin oman virallisen meluntorjuntaselvityksen mittausten mukaan (Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006) Turvesuontien varren talot Laajalahdessa ovat selkeästi meluvyöhykkeellä ja selvityksen mukaan alueella tulisi toteuttaa meluaidat.

Kaupungin vastine:

 Asemakaavan muutoksen myötä korttelin rakennusoikeus pysyy nykyisessä 25 500 kerrosneliömetrissä. Asemakaavan muutoksella ei lisätä korttelin rakennusoikeutta vaan pyritään muuttamaan korttelin käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueesta (KL) liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön (KM). Alueelle mahdollistetaan enintään 2 000 k-m2 päivittäistavarakaupan sijoittuminen ja sallitaan muuta kuin tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa enintään 6 000 k-m2 . Lisäksi alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativaa päivittäistavarakauppaa ja kaupallisia palveluita kuten liikuntatiloja, lasten sisäleikkipuiston ja muita kaupallisia palveluita. Asemakaavan muutos lisää liikennettä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna noin 1 700 ajon/vrk. Liikenteen lisäys on vähäistä ja lisäksi liikennetuotos jakaantuu ympäröivälle liikenneverkolle. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle ei lisää niin merkittävästi liikennettä Turvesuontiellä, että sillä olisi merkittävää vaikutusta ympäröivien asuinalueiden melutilanteeseen. Vähittäiskaupan sijoittuminen alueelle ei tuo ohjearvojen ylittävän melun piiriin uusia asuinkiinteistöjä. Turvesuontien alueella voimassa oleva asemakaava ei estä meluesteiden toteuttamista Turvesuontielle. Raskaan liikenteen osuudeksi Turvesuontiellä on mitattu 6%, mikä on vähemmän kuin keskimäärin vastaavan tyyppisellä kadulla Espoossa.

4. Koulutien turvallisuus 

Turvesuontie on sekä Kirvuntien ja Räisälänkujan kohdalla vilkkaan kevyen liikenteen ylityskohta sekä pienten koululaisten päivittäisen koulumatkan reitti. Mittava läpiajoliikenne aiheuttaa viikoittain vaaratilanteita Laajalahdessa ja erityisesti raskas liikenne on korostuneen suuri vaaramomentti alueella. Tätä taustaa vasten on hyvin vastuutonta, että Espoon kaupunki omalla toiminnallaan pyrkii maksimoimaan Laajalahden Iäpiajoliikenteen tukemalla lisää liiken-nettä aiheuttavaa toimintaa alueella.

Alueen kevyenliikenteen järjestelyille ei sen sijaan ole tehty mitään vuosikau-siin. Laajalahti ry on jo vuosien ajan ilmoittanut alueen kaavoituksen yhteydessä huolensa alueen Iiikenneturvallisuudesta. Kaikki laajalahtelaiset lapset ylittävät Turvesuontien koulutiensä eri vaiheessa: yläkoulu on Tapiolassa ja alakoulu on Laajalahden keskustassa.

Kaupungin vastine:

Asemakaavan muutos ei lisää merkittävästi liikennettä Turvesuontiellä.

Turvesuontie ei kuulu kaavamuutosalueeseen, joten sen liikenneturvallisuuteen ei ole mahdollista vaikuttaa tämän kaavan yhteydessä.

5. Läpiajoa laajalle alueelle 

Kaavamuutoksen vaikutus ulottuu laajemmalle kuin varsinaiselle kaava-alueel-leja tätä ei olla otettu huomioon. Läpiajoliikenne kohdassa a mainituilla Iiikenneosuuksilla on myös riippuvainen Laajalahden alueen kannalta tärkeästä kaavamuutoksesta liikennejärjestelyjen osalta (Lahdenpohja, 221800). Kurkijoen-tieltä nouseva silta Kehä 1:n ylitse Ruukinrantaan lisää Ruukinrannasta tule-vien autoilijoiden Iäpiajoa Laajalahdessa. Ruukinrannan asukasmäärä on kas-vussa täydennysrakentamisen myötä, joka jo itsessään kasvattaa liikennemää-riä Laajalahdessa (Ruukinranta -Tarvaspää, 250100). Perkkaan/Talin alueen rakentaminen lisää alueen potentiaalista kauppakeskuksen asiakasmäärää. Vähittäiskaupan suuryksikkö lisäisi liikennettä vielä lisää.

Kaavaillun vähittäiskaupan asiointi perustuu pääosin yksityisautoiluun. Kaava-alue on rakennettu suhteellisen väljästi, eikä lähellä ole palvelemassa mitään merkityksellistä joukkoliikenneverkkoa. Edes viereiset kaava-alueet, joissa selvitetään asuntojen rakentamista alueelle, eivät muuta tätä asiaa radikaalisti niin, että yksityisautoilun merkitys vähenisi.

Kaupungin vastine:

Asemakaavan muutos lisää liikennettä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna noin 1 700 ajon/vrk. Liikenteen lisäys on vähäistä ja lisäksi lii-kennetuotos jakaantuu ympäröivälle liikenneverkolle. Asemakaavan muu-tos ei lisää merkittävästi liikennettä Turvesuontiellä.

 

6. Asumisviihtyvyys

Uusi vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuttaa Iäpiajoa ja raskasta huoltoliiken-nettä alueelle varhaisesta aamusta aina iltaan saakka. Kauppa Iaajoine aukioloineen on häiritsevä melu- ja maisemahaitta sekä päivä- että yöaikana, kun kauppa ja sen voimakkaat valot näkyvät suoraan Iäheisiin asuintoihin. Vähittäiskaupan rajoittamaton aukiolo on selkeä asumisviihtyvyyttä heikentävä tekijä alueen naapurustossa. Laajalahti ry on jo useiden vuosien ajan pyrkinyt kiinnittämään Espoon kaupungin päättäjien huomion siihen, että Turvesuon alueen rakentaminen on selkeä pientaloalueen asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta vaarantava tekijä. Laajalahti ry on lähialueen asukkaiden toimijoiden kanssa yhdessä vastustanut alueen kaavoitusta virkistysalueesta kauppakeskukseksi tuloksetta. Tästä huolimatta Espoon kaupunki on toistuvasta kehittänyt aluetta, tarkastellen asiaa puhtaasti yritystoiminnan etujen perspektiivistä, sivuuttaen täysin alueella asuvien kuntalaisten näkökulman.

 

Laajalahti ry katsoo, että kaavamuutoksesta olisi tullut järjestää yleisötilaisuus mielipiteen keruuta varten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaprosessin yhteydessä. Kaava on ollut jo alun perin kiistanalainen, joten olettamuksena on, että kaupunki hakisi avoimen vuorovaikutuksen kautta ratkaisua.

 

Kaupungin vastine: 

Korttelin myymälät on suunniteltu niin ne aukeavat sisään päin tontille, jolloin kauppojen valot eivät näy suoraan asuntoihin. Lähimmät asunnot sijaitsevat kaupan korttelista noin 150 metrin päässä.

Katso melusta kohta 3.

Asemakaava muutoksessa rakentamisen määrä tai alue ei muutu merkit-tävästi asemakaavasta, jonka takia keskustelutilaisuutta ei ole järjestetty. Osallisille on järjestetty mahdollisuus jättää mielipide hankkeesta. Asemakaavanmuutoksesta on järjestetty kuuleminen MRL 62-63§ sekä MRA 30§ mukaan, jonka perusteella osallisten tavoittamiseen tehdyt toimenpiteet on nähty lainvaatimalla tavalla riittäväksi.