Kannanotto yleiskaavan 2060:n suunnitteluun

Tapiolan suuralueen asukasyhdistykset 

3.3.2023 

Tapiolan suuralueen tavoitteet Espoon yleiskaavan 2060 valmisteluun Viite: Kaupunkisuunnittelukeskuksen tietopyyntö 16.12.2022 Tulevaisuuden skenaariot ja kasvu 

Minkälaisia yleisiä tulevaisuuden näkymiä on suuralueellanne vuotta 2060  

ajatellen?  

Espoon viisi suuraluetta ovat erilaisia historialtaan, rakenteeltaan ja  luonteeltaan. Espoon hajautunut keskusmalli voi tarjota erinomaiset  mahdollisuudet kestävän, ihmisläheisen kaupungin ja kestävien  elämäntapojen edistämiselle. Alueiden erilaisuudet tulee tunnustaa ja nähdä  vahvuutena, eikä minkään alueen menestys ole toiselta pois. 

Tapiolan suuralue on monipuolinen kokonaisuus pientaloja, pienimuotoisia  kerrostaloja, tiiviitä asumisen, tutkimuksen, koulutuksen ja palveluiden ryppäitä sekä lähimetsiä, niittyjä ja merenranta-alueita. Alueen ytimenä on Tapiolan puutarhakaupungin muodostama rky-alue. Massiivista rakentamista  on lähinnä vain Tapiolan keskustassa sekä Keilaniemessä, Otaniemessä ja  Niittykummussa, joissa niissäkin on myös arkkitehtuurisesti merkittäviä kokonaisuuksia. Alueen, viihtyisyys, vetovoima ja kehitysedellytykset  perustuvat luonnonläheisyyteen ja hallittavaan mittakaavaan, joiden ylläpitäminen edellyttää sekä asuntojen rakentamisen että  työpaikkarakentamisen määrän pitämistä kohtuullisena. 

Tapiolan keskustan tulee tarjota täydet helposti saavutettavat yksityiset ja julkiset palvelut. Paikalliskeskuksissa ja niiden ostoskeskuksissa on laajat  yksityiset palvelut ja julkisia lähipalveluita, kuten koulut, päiväkodit, kirjastot ja  sote-palveluita.  

Suur-Tapiolan asuinalueet ovat monipuolisia, monilta osin alkuperäisen mittakaavansa säilyttäneitä alueita, joissa korostuvat pientalot, pienkerrostalot ja lähiluonto. Asuinalueet ja niiden lähipalvelut tarjoavat edellytykset  kylämäiseen elämäntapaan ”15 minuutin kaupungin” lähtökohdista. 

Yhdyskuntarakenne ja liikenneratkaisut tukevat kevyttä ja joukkoliikennettä  samalla, kun asuinalueiden ja palveluiden saavutettavuus myös henkilöautolla  on turvattu. 

Luonto- ja virkistysalueita on laajennettu ja niiden monipuolista käytettävyyttä  parannettu. Ranta-alueiden virkistyskäyttöön on panostettu. 

Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostamalla tutkimuksen,  yritystoiminnan, kulttuurin ja laadukkaan asumisen alueella on kasvava  merkitys koko pääkaupunkiseudun ja maan menestyksessä.  Suur-Tapiolan työpaikkaomavaraisuus on edelleen korkea muuhun  Espooseen verrattuna, mutta tilannetta on vähitellen koko kaupungin tasolla  tasapainotettu, kun työpaikkarakentamista on kohdistettu myös muualle  Espooseen.

2 

Minkälaista kaupunkiympäristöä tulisi luoda kasvun myötä? 

Minkälaisena oman suuralueeni ilme tulee säilymään tai muuttumaan? 

Koko Tapiolan suuraluetta koskee vaatimus siitä, että väestö- ja  toimipaikkamäärät eivät saa muodostua uhaksi alueen luonteelle,  vetovoimalle, viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Alueen monipuolinen  asuntokanta on olennainen osa alueen luonnetta. Tiivistysrakentaminen ei  saa rikkoa alueen ilmettä eikä mittakaavaa. Luonnontilaisten lähimetsien,  puistojen ja niittyjen alueita ei saa vähentää. Viheryhteydet alueen sisällä,  yhteys keskuspuistoon ja ranta-aluille tulee säilyttää ja koko Rantaraittia  uimarantoineen ja palveluineen kehittää edelleen. 

Yleiskaava 2060 varautuu koko Espoon tasolla +55% - +70% väestönkasvuun  nykyiseen verrattuna, ja jotkin viime vuosien merkit viittaavat siihen, että  kasvu voisi olla vielä suurempaa. Tämän sovittaminen yhteen  ympäristötavoitteiden (ilmasto, luonnon monimuotoisuus, luonnon  kokonaisheikentymättömyys, tavoitteet Espoon, Uudenmaan, Suomen, EU:n  ja globaalilla tasolla) kanssa on hyvin haasteellista. Suur-Tapiolan  yhdyskuntarakenne on nykyisellään valmiimmaksi rakennettu kuin muut  Espoon suuralueet eivätkä jäljellä olevat luonto- ja virkistysalueet kestä  merkittävää käyttäjämäärien lisäystä. Yleiskaavan arvion mukaisilla  keskimääräisillä väestökasvuilla Suur-Tapiolan väestömäärä vuonna 2060  olisi 82 000 – 91 000. Asukasyhdistysten näkemyksen mukaan Suur-Tapiolan  mitoituksen 2060 ei tule kuitenkaan ylittää 70 000 asukkaan määrää, nykyinen  asukasluku on 52 000. 

Herkälle Suur-Tapiolan alueelle ei ole perusteltua osoittaa tämän ylittävää ”yleiskaavavarantoa”, joka voi johtaa suunnittelemattomaan kasvuun ja  yhdyskuntarakenteeseen. Ns. rullaavan (eli säännöllisesti päivitettävän)  yleiskaavan oloissa varanto ei ole tarpeellista, kun olosuhteiden muutoksiin  voidaan reagoida päivitysvaiheessa suunnitelmallisesti. 

Suur-Tapiolan kaupunkiympäristölle vuonna 2060 voidaan asukasyhdistysten  näkemysten mukaan asettaa seuraavia tavoitteita: 

− Kaupunkiympäristön tulee olla sosiaalisesti ja toiminnallisesti  monipuolinen siten, että erityyppiset asuinalueet, työpaikka-alueet ja  palvelut sekoittuvat. Erityisesti tulee ottaa huomioon lapsiperheiden ja  nuorten tarpeet. 

− Riittävät palvelut tulee turvata jokaisella pienalueella, ja päivittäin  tarvittavat palvelut tulee olla tarjolla mahdollisimman lähellä asukkaita,  koskien sekä yksityisiä palveluita että julkisia palveluita, kuten  päivähoitoa, alakouluja, kirjastoja ja senioripalveluita. Osakeskusten ja  niiden kauppakeskusten elinvoimaa tulee vahvistaa. 

− Eri ikäiset ja eri taustaiset asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi  kaikkina vuorokauden aikoina. 

− Ympäristön tulee suosia päivittäisten asioiden hoitoa kävellen ja  pyöräillen (ns. 15 minuutin kaupunki) kaikilla pienalueilla. 

− Asuinalueiden ja palveluiden saavutettavuus tulee turvata sekä  joukkoliikenteellä että henkilöautoilla. Asuinalueiden läpiajoliikenne  tulee minimoida terveellisyys-, turvallisuus-, viihtyisyys- ja  viherympäristöperustein.

3 

− Luonto- ja viheralueita ja virkistysalueita, myös pieniä viheralueita ja  aukioita, tulee lisätä, ei vähentää. Lähiluonto ja lähivirkistysalueet ovat  erityisen tärkeitä.  

− Virkistyskäytössä olevia ranta-alueita tulee laajentaa ja luoda  edellytykset Rantaraitin ja sen palveluiden kehittämiselle Rantaraitin  kaikissa osissa. 

Pitkälti valmiiksi rakennetussa Suur-Tapiolassa tulee yleiskaavaan edellyttää  yksiselitteiset asuinaluekohtaiset määräykset, joilla turvataan asuinalueiden  luonteen ja mittakaavan säilyminen ja uudisrakentamisen sopeutuminen  ympäristöönsä asemakaavoituksen ja rakennuskannan vuosien mittaan  uudistuessakin. Aivan erityisesti Tapiolan rky-alueen erityinen luonne  (puutarhakaupunki, arkkitehtuuri, mittakaava, viheralueet) ja Otaniemen rky alueen arvokkaat arkkitehtuuri- ja luontoympäristöt tulee turvata erityisin määräyksin. 

Yleiskaavan tulee vahvistaa Suur-Tapiolan aluetta kansainvälisen tason  tutkimuksen, korkeakoulutuksen, innovaatiotoiminnan ja kansainvälisen  liiketoiminnan keskittymänä ja Tapiolaa Espoon ja koko pääkaupunkiseudun  merkittävänä kulttuurikeskuksena. Yleiskaavan yhteydessä tulee selvittää  mahdollisuudet Kehä I:n kattamiseen Tapiolan ja Otaniemen välillä (ns.  Hagalundin tunneli), mikä avaisi mahdollisuuksia Tapiola-Otaniemi Keilaniemi-alueen tasapainoiseen kehittämiseen. 

Yleiskaavan suunnittelukaudella valtaosa Espoon uusista asunnoista sijoittuu  väistämättä suhteellisen tiiviille ja tiivistyville alueille, suurelta osin  kerrostaloalueille. Tällöin erityistä huomiota tulee kiinnittää kaupunkimaisten  ympäristöjen rakentamiseen houkutteleviksi, viihtyisiksi ja turvallisiksi. Moderni laadukas kestävän elämäntavan mahdollistava ympäristö varmistaa  sen, että kasvu tuo nimenomaan sellaisia uusia asukkaita ja yrityksiä, jotka  vahvistavat kaupungin elinvoimaa. 

Meri ja vapaat virkistyskäyttöön varatut ranta-alueet ovat olennainen osa  alueen vetovoimaa. Meren puhtaudesta tulee huolehtia koko alueella,  erityisesti ongelmallisimmilla Laajalahdella ja Otsolahdella.  Erityiskysymyksenä hulevesien muodostumista tulee vähentää rakenteellisin  ratkaisuin ja muodostuvien hulevesien puhdistus järjestää tehokkaasti.  

Yleiskaavan yhteydessä tulee etsiä yhdyskuntarakenteen, arkkitehtuurin ja  asumisviihtyisyyden kannalta kunnianhimoisia ratkaisuja, joita ei synny  rakennuttajien suunnitelmia ja ehdotuksia odottamalla. 

Minkälaisia ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisuja tulisi toteuttaa  suuralueellanne? 

Lähtökohtana ovat kaupungin ja maakunnan asettamat tavoitteet  (hiilineutraalisuus, luonnon kokonaisheikentymättömyys, Uusimaa 2050 - kaava, MAL-tarkastelut) sekä pidemmän aikajänteen tavoitteet  ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi kansallisella ja  kansainvälisellä tasolla. Ilmastonmuutostarkastelua täydentämään tulee  nostaa luontokadon torjunta sekä luonnon moninaisuuden ja luonnon  kokonaisheikentymättömyyden takaaminen.

4 

Lämmityksen osalta olennaista on kaukolämmön ja sähkön päästötön  tuotanto, jota täydentää energiatehokkuuden parantaminen. 

Liikenneratkaisussa luonto- ja ilmastoystävällisyys rakentuu liikkumistarvetta  vähentäville yhdyskunta- ja palveluratkaisuille sekä kestävien liikkumistapojen  suosimiselle. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen palvelutasoa ja  kilpailukykyä pitää parantaa samalla, kun turvataan saavutettavuus ja  sujuvuus myös henkilöautoliikenteelle. Parhaimmillaan liikenneratkaisut  vähentävät liikennesuoritetta ja liikenteen vaatimaa maankäyttöä. Uudet  liikenteen käyttövoimaratkaisut ja toimintamallit voivat vähentää  

ilmastopäästöjä merkittävästi, ja mm. sähköautojen latausmahdollisuudet  pitää turvata. 

Kasvavan ja muuttuvan kaupungin olosuhteissa uudisrakentamisen ilmasto- ja  luontovaikutuksilla on erittäin suuri merkitys. Tavoitteena tulee olla nykyisen  rakennuskannan maksimaalinen hyödyntäminen ja käyttökelpoisten  rakennusten purkamisen välttäminen. Välttämättömässä uudisrakentamisessa  pitää edellyttää mahdollisimman pitkälle hiilineutraalia rakentamista (puu,  uudet rakennusmateriaalien tuotantotavat) sekä kaiken rakentamisen  välttämistä toistaiseksi rakentamattomilla alueilla. 

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa korostuvat jatkossa  esimerkiksi maankäytön, kulutuksen ja kulutettujen tuotteiden epäsuorat  vaikutukset. Tämän huomioonottaminen voi heijastua laajasti kaupungin  suunnitteluun. 

Asuminen 

Minkälaisia kerrostaloja ja pientaloja suuralueellenne tulisi rakentaa? 

Suur-Tapiolan alueen rakentaminen on nyt kaavoitellun tai suunnitellun  lisäksi lähes pelkästään korvaavaa tai täydennysrakentamista. Nykyisen  rakennuskannan purkamisen kynnyksen tulee olla korkealla. Poistuvaa  epäkäytännöllistä liiketilaa ja toimitilaa voidaan korvata ympäristön  mittakaavaan sopivilla kerros- ja pientaloilla. Korkeaa rakentamista ei ole  perusteltua lisätä muutoin kuin jo suunnitellusti Keilaniemeen. 

Mitkä alueet voisivat täydennysrakentua? Entä missä olisi uusia asuinalueita  suuralueellanne? 

Täydennysrakentaminen on mahdollista poistuvan liike- ja  

toimistokiinteistökannan ja mahdollisesti vapautuvien liikenne- ja  pysäköintialueiden sijaan. Asuinrakennuskannan väistämättä osittain  uudistuessa voidaan alueita tiivistää uusilla vanhaan mittakaavaan ja  alueiden luonteeseen sopivilla ratkaisuilla (kaupunkipientalot, ”missing  middle housing”) pilaamatta vanhojen talojen näkymiä. Kerrostalot eivät sovi  pientaloalueen viereen.  

Tiivistäminen tulee sijoittaa ottaen huomioon joukkoliikenteen ja kevyen  liikenteen kehittäminen ja paikalliskeskusten palveluiden vahvistaminen.  Paikalliskeskuksissa pienimittakaavaisella tiivistämisellä, myös  

pienkerrostaloilla palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä, voidaan  turvata elinvoimaa ja palveluiden monipuolisuutta.

5 

Nykyisille viheralueille tai suppeammille luonto- ja virkistysalueille  (lähimetsät, puistot, ranta-alueet, kalliot) ei tule millään alueella osoittaa  rakentamismahdollisuutta. 

Kokonaan uusia asuinalueita ei Suur-Tapiolan alueelle ole sijoitettavissa. Minkälaisia asuinalueita suuralueellanne tulisi tulevaisuudessa olla? 

Suur-Tapiolan alueen tulee jatkossakin olla monimuotoista asuntotyypeiltään  ja sosiaaliselta rakenteeltaan. 

Tapiolan keskus, osin linkittyneenä Otaniemeen ja Keilaniemeen,  muodostaa merkittävän kaupunkikeskuksen, jossa on laaja palveluvalikoima  ja selkeästi urbaaneja ympäristöjä, osin myös korkeaa rakentamista sekä  merkittäviä työpaikka-, koulutus- ja tutkimusalueita. Muilta osin Suur-Tapiola  koostuu laadukkaista omailmeisistä pientalo- ja pienkerrostaloalueista, jotka  ryhmittyvät elinvoimaisten paikalliskeskusten ympärille. 

Liikennejärjestelmä 

Miten liikennejärjestelmää tulisi kokonaisuutena kehittää suuralueellanne?  Entä koko Espoossa? 

Yhdyskuntarakenteen sekä asumisen, palveluiden ja työpaikojen  sijoittumisen tulee vähentää liikkumisen tarvetta samalla, kun turvataan eri  kohteiden saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla. 

Liikennejärjestelmän tulee tukea ympäristöystävällistä, mahdollisimman  vähän päästöjä aiheuttavaa, uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävää ja  luontoympäristöä kuluttavaa liikkumista. Kestävien liikkumisratkaisujen  kilpailukykyä tulee vahvistaa niiden toimivuutta ja palvelutasoa parantamalla  sekä hinnoittelulla. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta edistetään mm.  panostuksin toimivan, joustavan ja vaivattoman liityntäliikenteen ratkaisuihin  metroon, junaan tai runkoyhteyksiin. Uusia mahdollisuuksia tulee hyödyntää,  esim. tiheästi kulkevat robottibussit. 

Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan keskuksen työpaikkakeskittymä  tarvitsee hyviä yhteyksiä Espoon eri osista. Myös yhteys Helsingin  keskukseen säilyy tärkeänä. Yleiskaavan yhteydessä tulee selvittää  pikaratikan (tai vastaavan runkoyhteyden) lisärakentaminen itä 

länsisuunnassa Maarista Kalevalantien ja Mankkaanlaaksontien kautta  Suurpeltoon. Vaihtoehtona tulee selvittää metron lyhyen lisäradan  rakentaminen Niittykummusta Olarin kautta Suurpeltoon, mikä tarjoaisi  vaihdottoman yhteyden Suurpellosta ja Olarista Tapiolaan, Otaniemeen ja  Keilaniemeen sekä Helsinkiin eikä edellyttäisi maa-alan varaamista tälle  liikenteelle. 

Miten suuralueellanne tulisi kehittää joukkoliikennettä? Henkilöautoilun  sujuvuutta? Kävelyn ja pyöräilyn vaivattomuutta? Entä tulevaisuuden uusien  liikennemuotojen hyödyntäminen? 

Joukkoliikenteen kehittämisessä Tapiolan suuralueella avainkysymys on  palvelutaso: Riittävä reitistö, riittävän tiheät vuorovälit, vaihdottomat yhteydet  aina kun mahdollista sekä liityntäliikenteen uudet korkean palvelutason  ratkaisut.

6 

Kävelyn ja pyöräilyn reitteihin ja reittien erottamiseen autoliikenteestä (ja  tarpeelliselta osin toisistaan) tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Asuinalueiden läpiajoliikenne tulee minimoida. Yhteiskäyttöautojen tms.  käytön edellytyksiä tulee parantaa. Uusiin liikkumisratkaisuihin ja niitä  tukeviin uusiin liiketoimintamalleihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti. 

Alueen kaikkien kohteiden saavutettavuus henkilöautolla tulee turvata.  Toimenpiteet, joilla parannetaan kevyen liikenteen ja joukkoliiketeen  kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, parantavat henkilöautoilun sujuvuutta. 

Minkä paikkojen välillä ja millä kulkumuodolla tulisi yhteyksiä kehittää  suuralueellanne? 

Pyöräilyn ja jalankulun reittien kehittämisessä on otettava huomioon sekä  työmatka- ja asiointiliikenne että kuntoliikunta. Yhteyksiä tarvitaan  paikalliskeskuksiin, Tapiolan keskustaan, muihin Espoon  

kaupunkikeskustoihin ja Helsinkiin. 

Joukkoliikenteessä palvelutasoa (reitistöä, aikatauluja, vaihdottomia reittejä,  vaivattomia vaihtoja) tulee parantaa. Suorat yhteydet Tapiolaan,  Otaniemeen ja Keilaniemeen sekä muihin Espoon kaupunkikeskuksiin  (Leppävaara, Matinkylä, Espoon keskus) mahdollisimman monelta  asuinalueelta ovat tarpeelliset.  

Keskusverkko ja elävät keskusta-alueet 

Miten suuralueenne kaupunkikeskusta/paikalliskeskusta tulisi kehittää? Mitä eri toimintoja suuralueenne kaupunkikeskus/paikalliskeskus tulisi pitää  sisällään ja miten se eroaa suuralueenne muista keskuksista? 

Mitkä palvelut ovat oleellisia kaupunkikeskuksissa/paikalliskeskuksissa?  Entä suuralueenne muissa keskuksissa?  

Miten keskustoista löytyy kauppoja ja viihtyisää kaupunkitilaa jatkossakin? 

Tapiolan keskuksen palvelujen kattavuus tulee taata, julkiset terveyspalvelut, kaupungin palvelutori ja kirjasto ovat avainkysymyksiä. Kulttuuripalveluita  tulee edelleen vahvistaa. Palveluiden saavutettavuus ja vaivaton kevyen  liikenteen asiointi tulee turvata. Tapiolan keskuksen viihtyisyyttä ja  ympäristön ja sen ylläpidon laatua tulee parantaa. Rakentamisessa ja  uudistamisessa tulee edellyttää ulos aukeavia (”kivijalka”)liikkeitä ja  terasseja sekä avointa kaupunkitilaa. 

Suuralueen muihin keskuksiin verrattuna Tapiolan keskuksen profiilissa  korostuvat palveluiden monipuolisuus. Tapiolan keskuksen ja Espoon  muiden suurten kauppakeskusten liiketilojen mitoitus tulee kuitenkin rajoittaa  sellaiseksi, että ne eivät vie edellytyksiä pienempien paikalliskeskusten  kehittämiseltä. Muihin keskuksiin tulee turvata riittävät houkuttelevat tilat ja  olosuhteet palveluille. 

Suuralueen muissa keskuksissa (Westend, Haukilahti, Niittykumpu,  Urheilupuisto, Pohjois-Tapiola, Otaniemi, Mankkaa, Laajalahti) korostuvat  päivittäistavarakaupan palveluiden tarve sekä päiväkoti- ja- koulupalvelut.  Nykyisten kirjastopalveluiden jatko tulee turvata ja liittää niihin muuta julkista 

7 

palvelua. Uusilla kevyemmillä palveluratkaisuilla voidaan kaupungin kirjasto ja asiointipalveluita ja muita julkisia palveluita tarjota kaikilla asuinalueilla. Kaikilla alueilla erityisen tärkeitä ovat lähiluonto, lasten leikkipaikat ja eri  ikäisten lähiliikuntapaikat. 

Virkistysverkosto ja luonnon monimuotoisuus 

Miten lähiluonto ja toisaalta laajat viheralueet näkyvät suuralueellanne? 

Tapiolan suuralueella ainoa laaja viheralue on Laajalahden  

luonnonsuojelualue. Tämän vuoksi suppeampien alueiden (lähimetsät,  puistot, ranta-alueet, kalliot) merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden että  virkistyskäytön kannalta korostuvat. 

Missä virkistysverkostoa tulisi suuralueellanne kehittää ja miten? 

15.2.2023 päivätyn Suur-Tapiolan virkistysaluevision mukaan  

virkistysalueiden käyttöpaine Suur-Tapiolan alueella on jo nykytilanteessa  poikkeuksellisen korkea. Paine kasvaa edelleen väestön lisääntymisen,  uusien työpaikkojen ja myös muualta tulevien käyttäjien kautta koko  suuralueelle. Tähän tulee vastata panostamalla virkistysverkoston  laajentamiseen, sen laadukkaaseen rakentamiseen ja ylläpitoon. Missään  tapauksessa nykyisiä luonto- tai virkistysalueita ei saa ottaa muuhun  käyttöön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja perheiden tarvitsemiin  lähivirkistysalueisiin (leikkipuistot ym.). Yleiskaavan on mahdollistettava  virkistysaluevision mukaisten nykyisten kaupunginosapuistojen ja  lähiliikuntapuistojen toiminnan jatkuminen ja uusiksi tai kehitettäväksi  merkittyjen toteuttaminen (4 uutta tai kehitettävää kaupunginosapuistoa ja 8 uutta tai kehitettävää lähiliikuntapuistoa). 

Rantaraitti ja suuralueen ranta-alue kokonaisuutena, Laajalahdesta ja  Otsolahdesta Haukilahteen palvelee kaikkia alueen asukkaista ja espoolaisia  laajemminkin. Rantaraitti koko matkan rantaa pitkin kulkevana  

virkistysreittinä tulee saattaa valmiiksi. Ranta-alueen kunnostamiselle,  yleisessä käytössä olevan alueen laajentamiselle ja palveluiden lisäämiselle  raitin eri osissa, myös muualla kuin Tapiolan suuralueella, tulee luoda  edellytykset. 

Tapiolan ja Otaniemen urheilupuistojen jatkuvalle uudistamiselle tulee tarjota edellytykset. Maauimalan toteuttaminen Tapiolan urheilupuiston yhteyteen  virkistysaluevision mukaisesti palvelee erinomaisesti Suur-Tapiolaa  laajempaa aluetta. 

Miten luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida suuralueellanne? 

Luonnon monimuotoisuus (tai luonnon kokonaisheikentymättömyyden  varmistaminen) ei salli minkään nyt rakentamattomien alueiden rakentamista  ja edellyttää myös toissijaisessa käytössä olevien alueiden ennallistamista,  silloin kun se on mahdollista. Kaikki tuleva kasvu pitää suunnata tiivistämällä  ja korvausrakentamalla jo rakennetuille alueille tai joutomaalle.

8 

Espoossa 3.3.2023 

Tapiolan suuralueen asukasyhdistykset  

Haukilahden Seura – Gäddvikssällskapet ry 

Laajalahti ry  

Mankkaa-seura ry  

Otaniemi-Seura ry  

Pro Westend ry  

Tapiolan Kilta ry  

Tontunmäki-Seura ry