Veljeskulma - Museoviraston lausunto 1.9.17

22.03.2019

Lausunto

                                                                                 01.09.2017                            MV/23/05.01.01/2017 1 (4)

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pl 36

00521 HELSINKI

Viite               UUDELY/6018/2017

Asia               ESPOO, Veljeskulma-rakennuksen suojelu Laajalahdessa osoitteessa Kurkijoentie     24, Kirvuntie 31, Veteraanipolku 1

Museovirasto on käsitellyt erityisistunnossaan 31.8.2017 Laajalahti ry:n Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tekemän rakennussuojeluesityksen ja antaa siitä lausuntonaan seuraavan.

SUOJELUESITYKSEN KOHDE JA VIREILLETULO

Veljeskulma on vuosina 1959-1963 rakennettu liike- ja toimitilarakennus Laajalahden kaupunginosan keskuksessa Espoossa. Veljeskulma sijaitsee Kurkijoentien ja Kirvuntien risteyksessä kiinteistöllä 49-17-18-30.

Espoolainen kotiseutuyhdistys Laajalahti ry on 15.6.2017 esittänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Veljeskulma-rakennuksen suojelua. Vuonna 1950 perustetun Laajalahti ry:n toiminnan tarkoituksena on kehittää Laajalahden kaupunginosaa ympäristöltään ja palveluiltaan laadukkaaksi asuinalueeksi ja edistää kotiseututietoisuutta.

KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA

Veljeskulman talo

Veljeskulman rakentaminen käynnistyi Sotainvalidien Veljesliiton Leppävaaran seudun alaosaston aloitteesta. Yhdistys osti tontin Helsingin kaupungilta 1950-luvun puolivälissä tavoitteenaan rakentaa invalidien urheilu- ja kokoontumistalo. Sotainvalidien Veljesliitto oli perustettu vuonna 1940 huolehtimaan sodassa vammautuneiden kuntoutustoiminnasta ja tuesta arkielämään palatessa. Osana huoltotyötään Veljesliitto harjoitti rakennustoimintaa. Kuntoutus- ja oppilaitosten lisäksi rakennettiin omakotitaloja ja osakekerrostaloja jäsenille lunastettaviksi. Liiketoimintaa varten rakennettiin tuotantolaitoksia, kuten Hirvihaaran villatehdas ja Järvenpään puutyötehdas. Veljesliiton paikallisosastot rakensivat joitakin linjaautoasemia hoitaakseen niillä Matkahuollon palveluita. Etelä-Suomessa tällaisia asemia olivat Loppi (1948), Karkkila (1959) ja Mäntsälä (1962). Sen sijaan vuokrattavan liiketalon rakentaminen oli järjestölle harvinaisempaa varainhankintaa.

Veljeskulma sai rakennusluvan vuonna 1958. Talon suunnittelijat olivat arkkitehti Pekka Hakaniemi ja rakennusmestari J. R. Sandell. Pekka Hakaniemen muuta tuotantoa ovat esimerkiksi Satakunnan Osuuspankin talo Huittisten keskustassa 1960-1970-luvun vaihteesta sekä arkkitehtuurikilpailussa ensimmäisenä palkittu Kalannin kunnantalon suunnitelma vuonna 1962.

Veljeskulman ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Kirvuntien suuntainen neljä myymälää aputiloineen käsittävä yksikerroksinen liikesiipi, joka valmistui vuonna 1959. Toisessa vaiheessa rakennettiin Kurkijoentien suuntainen siipi, jonka pohjakerrokseen sijoittui kerhotiloja ja katutasoon baari ja kirjasto. Toinen siipi rakennettiin kahdessa jaksossa ja se valmistui vuonna 1963. Huomattava osa rakennustyöstä tehtiin talkoovoimin.

Rakennuksen itäpuolelle oli alun perin suunniteltu kolmas, korkeahko suorakaiteinen siipiosa, johon oli tarkoitus sijoittaa voimistelu- ja juhlasali. Kolmas rakennusvaihe ei kuitenkaan toteutunut, kun sisäministeriö eväsi rakennukselle haetun poikkeusluvan. Veljeskulman talo myytiin Espoon kaupungille vuonna 1975.

Veljeskulman pohjoissiivessä edelleen toimiva Laajalahden kirjasto oli Espoon pääkirjasto vuoteen 1972 saakka, jolloin uusi pääkirjasto valmistui Leppävaaraan. Kirjaston vieressä toiminut baari yhdistettiin pian kirjastotilaksi. Myös pohjoissiiven kellarikerros tuli kirjaston käyttöön vuonna 1964, ja sinne sijoitettiin luetteloinnin ja kirjastoauton työtilat sekä varasto.

Espoo aloitti nykymuotoisen kirjastoautotoiminnan ensimmäisten kuntien joukossa vuonna 1964, ja kirjastoauton asemapaikka oli Laajalahden kirjaston edustalla. Kirjaston tiloja remontoitiin 1980-luvun alussa, jolloin kirjasalin keskelle rakennettiin lainaustiski ja sen taakse toimistohuone. Kellarikerrokseen tuli kirjastoautotoiminnan väistyttyä nuorisotila vuonna 1976. Nykyisin kellari on lasten kerhotilana ja yhdistysten kokoontumistilana.

Kirvuntien puoleisessa liikesiivessä toimi pienliikkeitä sekä posti ja K-kauppa. Vuonna 1988 siiven eteläpäätyyn remontoitiin tilat ravintolalle, jolloin kaksi liikehuoneistoa yhdistettiin ja läntinen julkisivu uusittiin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Mauri Mäki-Marttunen. Sisäänkäyntien määrä väheni neljästä kolmeen. Liikesiiven itäjulkisivun ikkunat muurattiin umpeen ja takaseinälle rakennettiin puinen varastokatos. 2000-luvun alussa ravintola laajeni vielä kolmannen liikehuoneiston paikalle. Nykyisin liikesiivessä toimii parturikampaamo pohjoisimmassa huoneistossa, joka on ilmeeltään hyvin säilynyt. Ravintolatila on tyhjillään.

Veljeskulman rakennus kunnostettiin kauttaaltaan vuonna 2007, suunnittelijana arkkitehtitoimisto S&F Wegelius. Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäiset, samoin kirjaston ja parturikampaamon tammiset tuulikaapin ovet.

Laajalahden keskusta

Laajalahti kuului 1800-luvun lopulla Bredvikin tilaan Espoon pitäjässä. Metsäisellä seudulla ei juuri ollut asutusta. Vuonna 1924 Laajalahti liitettiin Albergan taajaväkiseen yhdyskuntaan, joka kunnallisena yksikkönä toimi vuoteen 1956 asti. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972. Laajalahden kaupunginosassa on nykyisin noin 4000 asukasta.

Laajalahden asuinalue syntyi toisen maailmansodan jälkeisen asutustoiminnan tuloksena. Maanhankintalain nojalla valtio lunasti maat ja luovutti ne rintamamiehille ja siirtokarjalaisille rakennettaviksi. Ensimmäiset pientalot valmistuivat vuonna 1945. Asukkaat osallistuivat alueen teiden ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen talkootyönä. Alueen tiestö nimettiin Karjalan Kannaksen luovutettujen pitäjien mukaan. Laajalahden asuinalue on omakoti- ja rivitalovaltaista, vain joitakin kerrostaloja rakennettiin 1970-luvulla.

Veljeskulman lisäksi jälleenrakennusajan arkkitehtuurin merkkirakennuksia ovat vuonna 1953 valmistuneet Laajalahden koulu ja opettajien asuntola sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan työntekijöilleen vuosina 1946-47 rakennuttamat kaksi rivitaloa Kirvuntiellä.

Laajalahden keskuksessa sijaitsi Veljeskulman rakentamisen aikaan useita liike- ja palvelurakennuksia. Kirvuntiellä Veljeskulmaa vastapäätä oli kookas kivirakenteinen Helsingin Osuuskaupan liikerakennus. Nykyisen pysäköintialueen paikalla sijaitsi puinen VPK:n talo. Veljeskulman tontin eteläpuolella Kirvuntien varressa oli puurakennus, jossa toimivat mm. kangaskauppa ja kemikalio.

Vuonna 1975 Veljeskulman edustalle pystytettiin veistos Raivaajat kuvaamaan Laajalahden asuinalueen syntyä. Alumiiniseoksesta valetun teoksen suunnitteli laajalahtelainen keraamikko Sakari Vapaavuori, ja se on Espoon kaupungin ensimmäinen julkinen veistos.

Laajalahden keskustan ideasuunnitelmassa vuonna 1984 esitettiin yhtenäisen kävelyalueen muodostamista molemmin puolin Kirvuntietä, uutta liike- ja toimistotaloa Kirvuntien länsipuolelle sekä monitoimitalon rakentamista Veljeskulman yhteyteen, aiemmin suunnitellun kolmannen rakennusvaiheen tapaan. Kaksi liikerakennusta rakennettiinkin Kirvuntien länsipuolelle 1980-luvun lopulla. Yhdessä Veljeskulman ja Raivaaja-aukion kanssa rakennuskanta muodostaa Laajalahden keskustalle kaupunkimaisen ilmeen.

Lähikirjastolle tyypillisesti Laajalahden kirjasto on alusta lähtien ollut tärkeä kohtaamispaikka Laajalahden keskustassa. Yleisten kirjastojen rakentaminen ja käyttö kasvoivat voimakkaasti 1950- ja 1960-luvulla. Valtionapujärjestelmän tavoitteena oli saada kirjastopalvelut jokaiseen kuntaan. Erityisesti kaupunginosakeskustoihin ja lähiöihin rakennettiin uusia, moderneja kirjastotiloja.  Laajalahden tapaan lähikirjaston yhteydessä sijaitsi usein muita palveluita, kuten koulu tai neuvola. Vaikka Veljeskulmaa ei alun perin suunniteltu kirjastoksi, kirjastotoiminnasta kehittyi rakennuksen pitkäaikaisin ja merkittävin palvelu. Nykyisin kirjasto on avoinna päivittäin, osan aukiolosta itsepalveluna.

KOHTEEN KAAVATILANNE JA MUUT LÄHTÖTIEDOT

Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimaiseksi 29.1.2010) Laajalahden rivitalo- ja omakotitalovaltainen asuinalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan tämä tarkoittaa Kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Veljeskulman tontti on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa osoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä.

Yleiskaavaa varten laaditussa rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa

(Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama 2005) on täydennetty Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema –julkaisun (Erkki Härö 1991) tietoja. Rakennettu Uusimaa –selvitykseen (Lauri Putkonen 2005) nojaten kohde 260 Laajalahden asuntoalue on inventoinnissa arvotettu kuuluvaksi luokkaan 1 sen arkkitehtonisten, historiallisten ja ympäristöllisten arvojen perusteella. Laajalahden ostoskeskuksesta todetaan, että se on säilyttänyt hyvin aikakaudelle ominaiset piirteensä.

Kiinteistöllä on voimassa oleva, vuonna 1986 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten ja liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavassa ei ole huomioitu rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Espoon kaupunki on teettänyt Veljeskulmasta rakennushistoriaselvityksen (Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy 2016). Selvityksessä todetaan seuraavaa: Veljeskulmalla on syntyvaiheistaan lähtien ollut vahva kytkös paikallishistoriaan ja sen tarjoamat palvelut ovat paikallisille merkityksellisiä. --- Veljeskulman arkkitehtuurista parhaiten säilynyt on sen vuonna 1963 valmistuneen kirjastosiiven ulkoarkkitehtuuri. --- Koko rakennuksen jo paljon muokatut sisätilat kestävät muutoksia edelleen.

Veljeskulman tontti kuuluu vireillä olevaan asemakaavaan Laajalahti pohjoinen (alue 1203259). Kaavan tavoitteena on Laajalahden koulun perusparannus ja laajennus sekä tontin 30 (Veljeskulma) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Muutoksessa tutkitaan Laajalahden kirjaston sijoittamista joko koulun yhteyteen tai Veljeskulman tulevaan uudisrakennukseen (Espoon kaupunki, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.3.2017).

KULTTUURIHISTORIALLINEN MERKITYS JA SUOJELUN EDELLYTYKSET

Veljeskulma-rakennuksella on historiallista merkitystä toisen maailmansodan jälkeisen yhteiskunnan ja kaupunkisuunnittelun kuvaajana. Rakennus on paikallisesti arvokas ja todistusvoimainen esimerkki jälleenrakennusajan kaupunginosayhteisöjen syntymisestä. Taajama-alueiden historiassa rakennus kuvaa Espoon kehitystä maalaispitäjästä aluekeskuksista koostuvaksi kauppalaksi ja edelleen kaupungiksi. Sotainvalidien Veljesliiton aloitteesta syntynyt ja talkootyöllä rakennettu Veljeskulma ilmentää jälleenrakennusajan toimintatapoja sodanjälkeisessä arjessa. Yhdistystoiminnan tärkeä rooli rakennuksen historiassa on osa toisen maailmansodan jälkeen aktivoituneen kotiseututyön jatkumoa. Rakennuksessa alusta saakka toiminut kirjasto kertoo yleisten kirjastojen merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnan rakentumiselle.

Rakennuksella on arkkitehtonista merkitystä erityisesti julkisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Veljeskulma edustaa eleetöntä ja arkista modernismiaja on piirteiltään kohtalaisesti säilynyt. Tilasuunnittelultaan rakennus on jälleenrakennusajalle ja moderneille kaupunginosakeskuksille tyypillisesti julkisen ja yksityisen tilan muodostama pienipiirteinen kokonaisuus. Veljeskulman asema Laajalahden keskeisenä asiointipaikkana on osin heikentynyt toimintojen loppumisen vuoksi, mutta lähikirjasto on edelleen tärkeä palvelu ja vapaa-ajanviettopaikka laajalahtelaisille.

Rakennuksen maisemallinen arvo syntyy asemasta Laajalahden keskustan maamerkkinä, osana tiivistä liike- ja julkisten rakennusten ryhmää ja Raivaaja-aukion maisemaa. Kerroksellisessa kokonaisuudessa on säilynyt jalankulkijaystävällinen mittakaava.

EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI

Suojelutavoitteet ovat luontevimmin toteutettavissa asemakaavoituksen keinoin.

Rakennusta ei saa purkaa. Sitä tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen tässä lausunnossa todetut historialliset, arkkitehtoniset ja maisemalliset arvot sekä yleiskaavamääräyksessä esitetyt aluetta koskevat arvot säilyvät.

Suojelu on syytä kohdistaa erityisesti rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Ulkoarkkitehtuuri käsittää rakennuksen julkisivujen, ikkunoiden ja vesikaton rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat, pois lukien 1980-luvulla ja sitä myöhemmin tehdyt muutokset. Näiden osalta voidaan tehdä palauttavia korjauksia. Alkuperäiset tammiset väliovet kirjaston ja liiketilan tuulikaapeissa on syytä säilyttää. Muutoksissa ja rakennus- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava museoviranomaisia.

                               Pääjohtaja                                                           Juhani Kostet

                               Intendentti                                                           Anna Lyyra-Seppänen

Tiedoksi        Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

13.01.2024Perkkaan koulu laajahtelaisten äänestyspaikkana
26.10.2023Liikenneturvallisuus - kaupungin vastaus
27.05.2023Lupauksenvuori on suojeltu
03.03.2023Kannanotto yleiskaavan 2060:n suunnitteluun
12.11.2022Kuntoportaiden hahmottamisongelmasta
29.05.2022TaKe-säästöt - Laajalahti ry:n kannanotto
15.02.2022Vahvialankallion kuntoportaat - Palaute/Vastaukset
07.11.2021Vetoomus Laajalahden kirjaston puolesta
21.10.2021Kirjasto kylän sydämenä
19.09.2021Tapiolan seurakunnan Kesä Laajalahdessa-hanke onnistui

Siirry arkistoon »